maanantai 17. maaliskuuta 2014

Lemmikki.

(Myosotis.)
edustaa; todellinen rakkaus


Kukasta,   jonka nimi useissa kielissä on "älä unohda minua",  kerrotaan monta kaunista ja traagistakin legendaa.

   Itävallasta on lähtöisin tarina kahdesta nuoresta rakastavaisesta,  jotka kävelivät pitkin Tonavan rantaa.  He näkivät vedessä ajelehtimassa pieniä kukkia, jotka olivat sinisiä kuin itse taivas.  Kun nuorukainen kurottautui tavoittamaan niitä,  hän putosi veteen.  Ennenkuin joen pyörre kiskaisi hänet pinnan alle hän ennätti huudahtaa rakastetulleen:  "Älä unohda minua!"

*************************'

Kuvat ja tekstit kirjasta Kukkien kieli.
Antologia Runoa ja proosaa.

Englanninkielinen alkuteos The Language of flowers 1997. 
 Suomentanut ja suomeksi toimittanut
Tytti Träff





10 kommenttia:

  1. Voi, sellainenko on tarina lauseen takana. No, silti tykkään näistä hennoista kauniista kukista. Onneksi niitä ilmestyy aina jostain yllättävistä paikoista minunkin puutarhassani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Usva, tuollainen tarina TÄSSÄ kirjassa...ihanan surullinen! :)) Lemmikki on tosiaan puutarhan kulkuri!

      Poista
  2. Lemmikki on kyllä niin ihana kukka, kaunis tuo pieni korttisi.

    VastaaPoista
  3. Lemmikit on mun yksi lempparikukistani.Valloittavat kauneudellaan ja sinisyydellään ja pienillä kukillaan. Lemmikkejä ei voi unohtaa.

    VastaaPoista
  4. Olipa surullinen tarina! Jotenkin olen aina mieltänyt kukan nimen positiivisesti, vähän samalla tavalla kuin muistokirjoihin aikanaan kirjoiteltiin runoja, joissa uskottiin ja toivottiin, ettei ystävä unohda.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuula! :)) Minä olen yhdistänyt lemmikin sinen jotenkin aina taivaan sineen...:D

      Poista

Kiitos kun ilahdutit kommentilla! Tervetuloa vastakin!