perjantai 12. helmikuuta 2016

teemakuun taide# helmikuu /omakuva 5-6/6



Helmikuun teemana on:


OMAKUVA 

Teema toteutetaan toisin kuin normaalisti. Ei kuusi muotokuvaa

 itsestäsi,

vaan ainoastaan YKSI - kokovartalokuva kuudessa osassa.

Voit tulkita teeman haluamallasi tavalla.

Esim.  levitä iso paperi tai kokoa paloista itseäsi isompi pala

 paperia.


 Asetu paperin päälle ja piirrä itsesi ääriviivat.  Piirrä, maalaa koriste


mielesi mukaan.

Teemaan julkaiset työvaiheista kuusi yksityiskohtaa/osakuvaa,

koko kuvasi vasta viimeisenä, kollaasin tilalla.


-------------------------
....matka kaupalta kotipihaan ei ollut pitkä.
ohi torvisen navetan ja perunapellon, muutama askel pienen niityn kautta ja pian näkyikin jo mummula ja heti naapurissa koti.

arvatenkin minulla oli kiire mielessä 
ja tuotapikaa olinkin kotipihalla.



aika näköinen nelivuotias

äiti istui ulkorappusilla, -oliko  jo odotellutkin- 
avasin hengästyneenä laatikon jossa kaunokaiset  odottivat,
 oi kun ne olivat kauniit. 
esittelin kengät äidille..............sitten tapahtui jotain...
.........sanoja en muista, 
vain sen valtavan pettymyksen tunteen kun
kuulin äidin sanovan etteivät nuo sopisi arkikengiksi..
...ja että minun pitää lähteä kauppaan takaisin vaihtamaan kengät niihin kangaskenkiin..
tähän loppuvat kaikki muistikuvani tapahtumasta.
en saanut silloin lakerikenkiä


mutta kiitos millin haasteen. 
siinä ne nyt vihdoin viimein ovat
ja  pikkutytön harras toive toteutui-
parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

liian hienot ne olisivat olleetkin arkikengiksi.. 

ja vielä se kollaasi..





19 kommenttia:

  1. Voi kun olet kaunis tumma pikku tyttö, tähtisilmät ja punaposket. Upeat kiiltävät lakirikengät ovatkin vaikka et saanut niitä pitää. Tottakai sä ostit kaupasta kaikkein kauneimmat ja mieleiset, niin minäkin olisin tehnyt. Miten pinenä 4v. saitkin niin suuren tehtävän. Todella hienosti toteutettu ja piirretty. Kiva kun kerroit tarinan itsestäsi ja tärkeästä tehtävästä

    Onnittelut hienosta suorituksesta ja papukaijamerkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. seinällä on kuva itsestäni n.nelivuotiaana, kekäostoksila olin hieman vanhempana.... -)

      kiitos sisko!

      Poista
  2. Kyyneleet tuli silmiin.
    Suloinen pieni tyttö.
    Kyllä myös olisin ostanut kauneimmat kengät.
    Hyvä, nyt on kauniit laakerikengät.

    VastaaPoista
  3. Voi ei, nyt iski suru tuon pienen, tummasilmäisen tytön takia. Miksi vanhempien pitää aina ollan niin käytännöllisiä :(

    VastaaPoista
  4. Oi kuinka suloinen pikkutyttö, vaikka murheelliselta näyttääkin. Nyt voisi jo hymy nousta silmiin, kun kengät vihdoin tuli.
    Muistan että siihen aikaan lakerikengät olivat tärkeät, minullakaan ei niitä ollut, mutta parilla tytöllä meidän luokalla.

    VastaaPoista
  5. Ihana omakuva tulossa. Suloiset kasvot ja pikkuruiset jalat.
    Voi surkeus noita lakerikenkiä. En olisi raskinut tuottaa pettymystä.

    VastaaPoista
  6. Kyllä ne kengät olivat varmasti tärkeät mutta oikeassa se äitikin oli. Ei sitä pieni vielä niin ymmmärrä. Onnea papukaijamerkistä, sarja valmis :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. äitinä on usein vaikea toimia "oikein". kiitos.

      Poista
  7. Varmaan pikkuista harmitti, kauniithan kenkien pitäa olla, nelivuotias ei välitä onko käytännölliset. Hyvä kun vihdoinkin hän ne sai jalkaansa, eikä kukaan enä ota pois.
    Kiva kun kerroit tarinasi ja piirsit suloisen omakuvan.

    VastaaPoista
  8. Vaikuttava tarina. Lapsi ei aina tai ei juuri koskaan ymmärrä aikuisten arkisia ajatuksia. Nyt sait kenkäsi ja olet varmaan myöhemminkin saanut hienot kengät, mutta nämä ovat hienoimmat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. onhan noita sittemmin ollut kenkiä jos mihin lähtöön! kiitos tuulento!

      Poista
  9. Voi ei, olipa pettymys pienelle tytölle. Mutta kaunotar olit jo lapsena ja nyt varmaan monet kiiltävät korkkarit kaapissa :-) Jään oottamaan kokokuvaa. Hyvää Ystävänpäivää Sinulle!

    VastaaPoista
  10. Suuri pettymys varmasti, mutta kyllä äiti tietää paremmin. Kohta näemmekin koko kuvan. Varmasti kovin nätti, kun osasetkin ovat.

    VastaaPoista
  11. Voi ei.... etkö saanutkaan niitä :-( Äiti on ollut oikeassa siinä, etteivät ole arkikengät, mutta jos lapselle ei etukäteen anneta ohjeita, ottaa lapsi tietenkin ne mieleisimmät.

    Vaan lapsen pettymys on ollut kyllä suuri. Suru tulee jo lukiessa tarinaa. Tänä päivänä tilanne on usein toinen, joten ei tarvitse tuottaa noin isoa pettymystä. Aika oli silloin toinen. Juhlakengiksi minäkin ne lakerit sain ja arkikengät oli erikseen ;-))
    Hienon tarinan itsestäsi teit. Onnittelut!

    VastaaPoista

Kiitos kun ilahdutit kommentilla! Tervetuloa vastakin!