Umpikuja.

Mies istuu synkkänä ja ajatuksiinsa vaipuneena kuppilan tupakansavuisessa illassa.  Aika kuluu ja kello käy. Kahvi jäähtyy kupissa ja pöydät täyttyvät  remuavista asiakkaista.   On vilkkain joulunalus- ja pikkujoulujen aika.

-Mikä ääliö olenkaan..  miettii mies mielessään ja  huomaa verisen roiskeen paidassaan yrittäen piilottaa sen.

- Onko tässä tilaa?  mies  ei kuule,  istuu vain ääneti  ja liikkumattomana tuijottaen paperinpalaa kädessään.  Se on viesti vaimolta; -tämä saa riittää, minä lähden enkä tule takaisin.

  Ääni vieressä jatkaa

-Hei mies herätys, niih onks tässä tilaa.

 Mies havahtuu ja  vilkaisee ärtyneenä puhujan suuntaan mutta  nousee ja lähtee vastaamatta ja ympärilleen vilkaisematta raahaten kainalossaan kuluneen- ja painavan näköistä salkkua.

 ------------

 

Viikon 46 krapusanat ovat salkku, verinen, viesti. 

Kravun tarkoitus on antaa luovuudelle ja mielikuvitukselle siivet, joten ethän käytä tekoälyä kirjoittamiseen.