Taivas-seikkailu

 

 Ääni: -" Kuollut.   Ei elvytystä.   Irrottakaa."    

-"Kuollut? Minäkö?  Ymmärrän mutta en näe sitä kuuluisaa filminauhaa jonka pitäisi näyttää elämäni kehdosta tähän hetkeen.. mutta mikä onni.  Harvemmin sitä ihminen saa seurata omaa kuolemaansa. "

Katselen katonrajasta kuinka henkilökunta ei näytä yhtään surulliselta, tekevät työtään niinkuin nyt työtä tehdään, kasvot ilmeettöminä, rutiinilla. 

Huimaa.. mitä  tapahtuu?  Leijuen kuljen pimeää tunnelia kohti kaukana himmeänä hohtavaa valoa joka suurenee mitä lähemmäksi pääsen.  Mietin että olen oikealla tiellä,  tästähän moni kuollut on kertonutkin..  Sitten kuulen kuin henkäyksenä sanat;  -Aikasi ei ole vielä . .

..ja hopealle sijoittuu jälleen kerran Juha Mieto.

 -"Taas täällä  mutta pankaa tuo halavatun televisio kiinni."  

           ------ 

Viikon 40 krapusanat ovat hopea, suuri, valo.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan sadan sanan tarina, runo, pakina, juttu ja niin edelleen. Annettujen sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan, kunhan ei muuta sanojen sanaluokkaa ja merkitystä. Esimerkiksi sanan taivas voi taivuttaa jutussaan vaikka muotoihin taivaalla, taivaasta, taivaan jne, mutta ei muotoon taivaallinen, taivastella jne. Eli substantiivit pysyvät substantiiveina, verbit verbeinä, adjektiivit adjektiiveina jne.

Tuivio

 Istutin joskus vuosia vuosia sitten talomme nurkalle kaksi pikku Tuivion taimea.  Ne kasvavat tulleen laakaan matalana käytävälaattojen päällä. Kuvasta ei saa käsitystä koosta mutta läpimitaltaan kasvusto on n.3metriä. Talvi ruskettaa sen kokonaan mutta kun kevään ensimmäiset auringonsäteet näkyy se vihertyy pikapikaa.

Monen vuoden haave ja idea on ollut tehdä kranssi Tuivion oksatupsuista, väliin ehkä puolukan/mustikanvarpuja ym...

Taustalla viimeyön pikkupakkasen kellastuttamat kuunliljat

Ja blogilista ei päivity vieläkään

😈😖😱😴

Oman blogini viimeinen päivitys on kahden viikon takaa krapu. Siinä välissä olen postannut monta kertaa mutta bloggeri on jämähtänyt.

Viivin tekosyyt

 

Kaleva  22.9.26

P.P.P.

 

"-Minä olen Paula-Pauliina Peitto, syntynt Iisalmessa toinen ensimmäistä kolmkymment yheksän. Kukas se sinä olet?" 

 Pauliina ei pelkää mitään eikä ketään ja tähän tapaan  hän esittäytyy tapaamileen ihmisille.    Nyt  hän on matkalla kauppaan. Iloisen punainen rollaattori on koristeltu kausivaloketjulla, onhan kohta joulu.  

Päivän tarjouskuvasto on syynätty tarkaan. Pauliinalla on tarkan markan budjetti,  jos budjetti uhkaa  paisua liikaa niin hänhän on valmis tinkimään vielä siitä kaikkein tarpeellisimmasta eli meetvurstista. Meetvursti on Pauliinan pahe.  Kissanruuasta hän ei tingi. Mirrin on saatava  ateriansa, hanhenmaksa palleroita tonnikala pedillä jokapäivä. 

PeePeen kulku rollaattorilla ei suju kuin tanssi ja matkaa hidastaa vielä vesisateen jälkeen  auraamaton tie. 

------

 Viikon 39 sanat ovat pelätä, peitto, tanssia.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan sadan sanan tarina, runo, pakina, juttu ja niin edelleen. Annettujen sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan, kunhan ei muuta sanojen sanaluokkaa ja merkitystä. Esimerkiksi sanan taivas voi taivuttaa jutussaan vaikka muotoihin taivaalla, taivaasta, taivaan jne, mutta ei muotoon taivaallinen, taivastella jne. 

Saa taiteilla38 / uni

                                                     

 Saa Taiteilla 38 haasteen aiheena on OUTO   UNI

Usein unessani on talo.  Kuljen talossa ja aina joku huone on tyhjä ja ihmettelen miksi.

Pelottava talo ei ole ja useintutkin talon kellariin asti.  

koostin kuvan netistä löytämilläni kuvilla

Näen paljon unia  ja muistan useimmat vielä aamulla.  Joskus näen kirkkaita värillisiä unia mutta useimmiten niissä ei ole päätä eikä häntää.

Jos näen suht koht ehjän ja "kokonaisen" unen ja osaan tulkita sen niin onkuin olisin saanut lahjan.

Osaan tulkita omat uneni melkein aina "yks yhteen" eli kuluneen päivän tunnelmaan tai stressitilaan liittyen. Mitä enemmän stressiä ja huolta niin sitä ahdistavammat uneni ovat. 

Millin, rikkooko tämän tekotapa mielestäsi haasteen sääntöjä?