 |
| Tykkäätkö sinä raejuustosta? 🐣🐣🐣🐣🐣🐣 |
SULOISIA JENNY NYSTRÖMIN KORTTEJA.
🐥🐥🐥🐥🐥🐥🐥🐥🐥🐥🐥
Koulujen kevätlukukausi on lopuillaan ja
perinteen pakottama yksinlaulukoe kansakoulun
toisen luokan oppilaille on alkamassa.
Opettaja on lempeä ja tietää kuinka moni hänen
muuten rasavilleistä oppilaistaan pelkää mennä
luokan eteen laulamaan mutta numero jokaisen
todistukseen on saatava.
Tunnelma luokassa on käsinkosketeltavan jännittynyt ja
kasvot totisina oppilaat odottavat vuoroaan.
On Marjan vuoro astella luokan eteen.
"Hämä-hämähäkki kiipes langalle tuli sade rankka.."
"-Laulaisitko vähän lujempaa, emme kuule.."
Takapulpetista kuuluu tirskumista ja opettaja nostaa
etusormensa tytöille merkiksi lopettaa.
Marja yrittää jatkaa..."hämähäkin vei aurinko armas kuivas satehen hämä-hämähäkki kiipes uudelleen."
"Kiitos riittää. Lauloit oikein reippaasti, voit mennä paikallesi.
Ja sitten Susannan vuoro." ...hämä-hämähäkki
------
Viikon 16 krapusanat ovat tirskua, perinne, häkki.
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.
Kristiina K huhtikuun haasteenaihe on Pieni ja punainen
Tulppaaneja katolla? Kun viimeksi kävin Bauhausin kukkaosastolla (parhain valikoima) huomasin talon katolla pienen ja punaisen . Sopii mielestäni mainiosti haasteeseen.
-10kg tänään antaa aihetta vastata Repolaisen Bingo-Huhtikuuhun
💙💙💙💙💙💙💙💙
HUHKITAAN; kyllähän tälläinen pienikin yritelmä kuin muuttaa elintapojaan aiheuttaa jonkinasteista huhkintaa. Sillä listalla on ollut muistaa syödä pienempiä annoksia (kuin ennen..) mutta kuitenkin että nälkä lähtee.
Olen opetellut parin viime vuoden aikana tekemään uunijuureksia ja viimekesänä solmin ystävyyden mm. kesäkurpitsan kanssa.
 |
| Salaatteja kuluu... |
HILJAINEN; hiljalleen mennään ja turhia hötkyilemättä. Olen syönyt kaikkea mitä ennenkin mutta nyt kohtuus kaikessa!
Paitsi perunan olen jättänyt melk.kokonaan pois lautaselta ja korvannut sen porkkanoilla. Ai että! Enkä ole koskaan ollut vaalean leivän enkä pullan ystävä joten niistä ei ole tarvinnut luopuakaan.
 |
| Uuniin menossa |
💚
HÄNNÄLLINEN; tämä aiheutti eniten päänvaivaa mutta aiheessa pysyäkseni kyllä minusta voi ajatella että paprikalla on pienenpieni häntä.
Suosin juurikin näitä suippopaprikoita. Säilyvät jääkaapissakin pitempään kuin ne tavalliset.
💚
Paprika hännällä..
HAPUILLEN JA HARJOITELLEN: Aloitin muutoksen ikäänkuin itseltäni salaa ja ajattelin asiaa mahd.vähän.
Mutta erään asian pyrin unohtamaan täysin. En tee tätä pelkästään laihtuakseni vaan terveys edellä.
Hiljalleen mutta varmasti.
Bingorivi on siis HUHKIA-HILJAINEN-HÄNNÄLLINEN-HAPUILLA-HARJOITELLA
💚💚💚💚
Metsäinsinööri Lahtinen antaa punakynänsä viuhua kartalla.
Tuosta kaadetaan puu, tuosta ja tuosta ja varmuudenvuoksi vielä tuosta.
Metsäinsinööri Lahtinen ei syvällä sisimmässään pidä saamastaan työtehtävästä mutta työ on työtä. Tehtävä on tai muuten lakkaa visa vinkumasta ja nälkä kolkuttaa perheen ovenpieliä.
Kun puut on kaadettu niin tuosta kaavoitetaan liikenneympyrä josta tieyhteydet johdetaan itään, länteen ja pohjoiseen....Lahtinen oikein innostuu.
Näyttää olevan komeaa metsää kyllä, vähän sääli laittaa kaikki sileäksi..
Lisäksi maisema tuo omat muistonsa Lahtisen mieleen..lapsuuden mustikkamaito ja siskon naurava mustikkasuu. Nuoruuden telttaretket ja kesän lämpimät nuotioillat.
Metsäinsinööri Lahtinen heittää punakynänsä roskapönttöön. Huikkaa helpottuneena sihteerilleen sommoro ja lähtee.
Viikolla 15 on vuorossa yllä oleva Caran ottama kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina.
Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Jätä krapusi linkki blogiini sanoo SuSu.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.
mutta Aasinkorvahan (Otidea onotica) se onkin. Ja kasvattaa versojaan/oksiaan vieläkin hankalammin kuin ed.postauksen Kalanruotokaktus. Ostin sammalkepin (uusi tuttavuus) ja taistelin epätoivoisesti oksien kanssa jotka kasvavat ihan miten sattuu. Yht`äkkiä on 90.n asteen mutka johonkin suuntaan eikä haurasta vartta saa suoraksi
 |
| Hämmästyttävän pienet juuret tällä.. 🌱🌱🌱🌱🌱🌱🌱🌱 Aasin tarina alkoi n.5vuotta sitten kun sain sen pienenä pistokkaana pakattuna kirjekuoreen. Välillä se lopetti kasvamisen kokonaan, murjotti aikansa ja taas rehevöityi. Pian selvinnee selviääkö se noinkin radikaalista muutoksesta pienenpienestä ruukusta näin isoon. |
Tästä lisätietoa
kalanruotokaktukselle (Epiphyllum anguliger! )Hyvää vaan! Paitsi eräs juttu minua askarruttaa..
🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴
Omahaasteen aika ja aprillipäivä. Vuoden ensimmäinen "hellejakso" maalis-huhtikuun vaihteessa ja vähäinenkin lumi on "sulanut silmissä".
Aurinko paistoi aamulla/päivällä niin kirkkaasti että piti odottaa iltaan että pystyin saamaan jonkunlaisen kuvan aikaan
 |
| Jokohan 1.5 vihertää? |
Tämä kohta on tontin varjoisin nurkka ja tässä vielä vähäinen lumipeite jäljellä.
Pupuille ei kelvanneetkaan talventörröttäjät.
HILLITÖNTÄ HUHTIKUUTA KAIKILLE!
🐣🐣🐣🐣🐣🐣🐣
"Näköjään tässä kävi nyt näin.." tuumasi naapurin Liisa naureskellen kun aprillipilani ansaan lankesi!
Palataanpa ajassa taaksepäin. Olen tulossa kaupasta.
Naapurin Liisa tulee vastaani ja pysähtyy juttelemaan.
On 1.4 ja aprillipäivä ja minähän olen haka jymäyttämään ihmisiä!
Minä. "Oletko kauppaan menossa.. oli muuten hillomunkit tarjouksessa.?"
Liisa. " Kiva kun kerroit. Laitanpa Tiinan hakemaan muutaman niin tule kohta päiväkahville.."
Voi ei! Seuraan keittiön ikkunasta kun Tiina lähtee kuin lähteekin kauppaan, ... munkkiostoksille!
Pian soi puhelin.
Liisa, nauraa hekotellen; "kahvit keitän mutta munkkeja ei nyt sattuneesta syystä ole.."
Tiina oli kysellyt tarjousmunkkeja johon kauppias oli vastannut myhäillen; "niiinne.. aprillimunkit.. ne myytiin pikapikaa loppuun."
***
Viikolla 14 on vuorossa alkulause eli kravun tulee alkaa lauseella Näköjään tässä kävi nyt näin.
Muuten säännöt ovat vanhat tutut eli tasan sadan sanan tarina oma otsikko mukaan luettuna. Koko viikko on aikaa kirjoittaa!
🍩🍩🍩🍩🍩🍩🍩🍩🍩🍩
Tämä on muuten tosi juttu ( paitsi tuo alkulause joka piti sovittaa juttuun) ja vähän hävettää ja harmittaa vieläkin mitä tuli tehtyä..
jo joka ikinen aprillipäivä muistan tämän
sorry Liisa!
APRILLIÄ SYÖ SILLIÄ
JUO KURAVETTÄ PÄÄLLE!
😅😅😅
😇
| kuva pixabay |
Sain myös Mummun rukin ja kuvassa näkyvän radion mummun kuoleman jälkeen. Muistan hämärästi kun Mummu kehräsi villalankaa rukilla ja rukki hyrisi kivasti.
 |
| radio on ihan käyttökunnossa |
Rukista roikkuu näköjään kaikenlaista tilpehööriä..👇
 |
| mm. Karstat, muistan myös kun mummo karstasi villahahtuvia palloiksi |
 |
| miehen laps.kodista Keritsimet |
 |
| En tiedä mikä tämä hyrrä on nimeltään mutta esineenäkin kaunis. Sen tiedän että kehrätty lanka keriytyi tähän puolalle. |
💖💖💖
Kehräämisestä lisätietoa TÄÄLLÄ
Kun Mummu-Kulta kuoli parisenkymmentä vuotta sitten jo korkeaan ikään ehtineenä 96 vuotiaana, sain omakseni hänen omista jämälangoistaan kutomansa ns. torkkupeiton.
Peitto on tosi raskas, en punninnut mutta sitä pitää nostaa ihan kunnolla! Vanhanajan villalangat olivat silloin ihan erilaatuisia kuin nykyään. Mummu kutoi sukat, vanttuut ja ehkä papalle villatikkurinkin mutta kovin ahkera käsityöihminen hän ei ollut.
Liikuttavaa miettiä mitähän mummu on mietiskellyt tätä kutoessaan. Varmasti peitto on syntynyt pimeän talven iltoina, ajatusten ehkä askarrellessa arkipäivän asioissa. Havahtunut mietteistään ja kiehauttanut itselleen ja papalle iltakahvit. Jatkanut kutomista ja taas pian mielessään navetan puuhissa, kesäisellä heinäpellolla. Kesäisin ei ollut aikaa istua kudin kädessä. Oli peltotyöt, navetta, perunan panoa, siivotakin piti, pieni kasvimaa ym..
Ehkäpä minäkin olen piipahtanut juuri kun mummu on kutonut tuota yhtä punaista tilkkua.💔
 |
| Kiitos Mummu 💖 |
täällä kirjoitin omasta jämälankaprojekstistani
❤
Sainkun sainkin pidettyä kolme Nukkumattiani (Maranta leuconeura)) hengissä pimeän talven yli vaikka työtä ja tiukkaa teki. Vein heidät huoneeseen joka on huushollin viilein. Melkein rukoilin polvillani että jaksaisivat sinnitellä kevääseen, suihkuttelin lehtiä melk.päivittäin ja tällähetkellä kaikki ovat hengissä.
🐓🐓🐓
 |
| Minulle nämä ovat kaikki Nukkumatteja. Voi olla että joku näistä on Paavonnukkumatti mutta en ole päässyt selvyyteen mikä vai ovatko kaikki... |
 |
| Tämä yksilö on kaikista krantuin hoidettava. Voi kellastuttaa lehtensä ihan ykskas ja kastelun on oltava säännöllistä. |
 |
| Aamulla paistoi näköjään aurinko kun otin kuvan. |
Onko Nukkumatti tuttu sinulle?
Tässäpä akoilla pulmallinen tilanne:
sisäänpääsy katin kanssa 1mk ja ilman kattia 50p.
 |
| Jenny Nyström |
kulkemattomia
 |
| kuva pixabay |
Palmusunnuntain aamu valkeni kauniina ja aurinkoisena. Anni heräsi iloisen pirteänä ja muisti;
Hänen ensimmäinen virpomis-sunnuntainsa. Jännitti.
Koivunoksat oli haettu hyvissä ajoin ja koristeltu erivärisillä höyhentupsuilla. Pienenpieni pajukori odotti pöydällä mahdollisia virpomispalkkioita.
Äiti oli asiassa mukana ja pian punoitti pikku-noidan nenän nipukka ja posket asianmukaisesti punattuina. Piki koira luuli pääsevänsä mukaan ja kiskoi Annia hameenhelmasta ovelle.
Annilla oli suunnitelma. Salainen. Eikä hän kertoisi sitä kenellekään aikuiselle. Kukaan ei uskoisi mutta kohtapa näkisivät.
Anni taisteli vain hetkisen että sai luutansa asettumaan tasapainoon mutta sitten lento alkoikin sujumaan. Anni nauroi riemuissaan ja ohjasi luutansa ohi naapuritalon kattojen. Ohi kirkontornin ja koulurakennuksen..
***
Vuorossa on vuoden yhdestoista krapu. Mukavasti on ollut kirjoittajia, lisääkin mahtuu!
Viikon 13 krapusanat ovat ohittaa, kiskaista, taistella.
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.
Pitkältä kuin nälkävuosi tuntunut maaliskuu on maansa jo näyttänyt eikä huhtikuun tarvitse enää hankia humauttaa, näin se sitten meni tämän talven kanssa että pitäkää hyvänänne.
Pääsiäiseen on palttiarallaa enää kuukausi aikaa joten julistan täten pääsiäisen odotuksen alkaneen. Joku roti sentään.
 |
| Jenny Nyströmin kortti oliskohan tässä aimariin Noita Esmeralda |
(kulkematon uusintapainos)
Saanko esitellä moneen kertaan alas leikatun ja nuorennetun Peikonlehteni! (monstera) Alunperin jos muistan oikein otin pistokkaan Bomban talon aulasta. Sen kanssa samassa ruukussa kasvaa kolme kultaköynnöstä. Olen ohjaillut ne kiipeilemään peikon omille oksille, niin peikkokin näyttää niin tuuheamalta.
 |
| Rumilus Peikon oikealla puolella on takka. |
Peikonlehteä on erit. helppo lisätä pistokkaasta ja tästäkin on lähtenyt maailmalle lukuisia pikkupeikkoja.
Kuten kuvasta näkyy tämä ei ole ollut ahkera liuskoittamaan lehtiään, harmi kyllä. Peikon koristeellisuus piilee juuri noissa sormimaisissa lehdissä. Ehkä lannoitus on pielessä, ehkä mullan koostumus.
Peikonlehdestä voi lukea enemmän täältä.
Saako/voiko makuasioista kiistellä? Voi tietenkin mutta leikkimielellä! Jokaisella on omat makumieltymykset ja makuja joista ei niin tykkää tai inhoaa jopa oksuun asti. Näin jokupäivä jossainpäin nettiä allaolevan tapaisen listan, en mene takuuseen oliko maut noita samoja justiinsa mutta idea tulee tästä selväksi.
🍅🍅🍉🍉🍊🍊🍏🍏🍒🍒🍇🍇
