PARAS JOULUTORTTU

 Sairastin kouluikäisenä angiinan monta kertaa vuodessa.  Kun kipu kurkussa alkoi  heittäydyin  puhumattomaksi syystä että tulehdus vaikeutti puhettani joten päätin olla  hiljaa että menisi mahdollisimman kauan  ennenkuin  Äiti huomaisi minun  taas sairastuneen.   

Taisin olla neljännellä luokalla kansakoulussa, joulu- ja kuusijuhlakin lähestyi kun kurkkukipu alkoi taas  -ja taas oli asiaa  ` Heiskaselle. 

Suljen silmäni ja olen jälleen tuvassa leivinuunin viereen pedatussa sivustavedettävässä kuumeisena ja  sairaana.  On Tapaninpäivä.  Ida-mummu on käymässä.  Äiti on keittänyt kahvit.  Siinä he istuvat hämärtyvässä tuvassa.  Mummulla huivi solmittuna leuan alle niinkuin aina muulloinkin.  

Kuuntelen hiljaista sananvaihtoa, joulukuusessa kynttilät.  Äiti tuo minullekin joulutortun ja mehua.  On turvallinen olo.

***

Tämä on siis vuoden viimeinen krapuhaaste ja sen kunniaksi viikolla 49 saa kirjoittaa ilman vaatimuksia ja kahleita. Ei siis ole kolmea pakollista sanaa, ei kuvavihjettä, ei aihetta tai alkulausetta. Ainoa sääntö on se sata sanaa. 

 🙏

Kiitos SusuPetal ja Cara tästä minun ensimmäisestä Krapuvuodestani.

Satuilin 24krapua vuoden aikana. Sitä ensimmäistä pähkäilin ja jännitin uskallanko julkaista.  Kun Susu julkaisi sunnuntaisin krapuaiheen niin jokaikinen kerta olin luovuttamassa, liian vaikea. Aihe muhi päässä? ja vähitellen ideanpoikanen alkoi itää.

Hyvää JOULUNalusaikaa.

 

TERAPIASSA

Terapeutin vastaanotolla.

- Näytän sinulle nyt kuvaa.  Rauhoitu.  Tyhjennä mielesi ja kerro mitä näet kuvassa.  Ihan rauhassa.  Keskity.  Hengitä.  Sukella kuvaan ja anna sen kertoa. 

-Ei se kerro mitään.  Ei meillä lapsuudessa... 

- Hyvä juuri noin.  Löysit heti yhden tärkeän elementin; lapsuus.  Voisimme nyt lähestyä ja  käsitellä lapsuuttasi tämän kuvan avulla. Näetkö itsesi kuvassaa?

-En.  Olen varmaan ruokkimassa kanoja tai harventamassa porkkanamaata tai kantamassa vettä saunapataan tai..

-Mitä tunteita se sinussa herättää.

-Että kyllä siinä oli liian paljon tekemistä ja liian paljon kaikkea  pienelle tytölle.

- Mitä sanoisit nyt  tuolle pienelle tytölle?

-  Sinä "pärjäsit" ..kun oli pakko pärjätä. 

----

  

(Susanne Gottbergin & Markus Kåhren maalauksia)

Viikolla 48 on vuorossa jälleen kuvahaaste. Ei ole kolmea sanaa, vaan yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina. Kuvasta löytyy paljon muuta kerrottavaa.
Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna.

UUTINEN

 

"Uutisia, uutisia  joulu tulee-ee..",  vauhdista ja innostuksesta hengästynyt PappaJänönen pyyhälsi metsäpolkua niin että sammalet, risut ja männynkävyt sinkoilivat.  

PikkuJänö loikki minkä honteloilla koivillaan taisi PappaJänösen kintereillä ja touhusi,  "..tulee tulee se,  ku-kun harjoittelin miten ojan yli loikataan niin huppif vaan, lämähdin suoraan pehmoisen pumpulimaton päälle ja Pappa shanoi että se on lunta,  maittappa ja minä maittoinkin...se oli kylmää!"  

Punatulkut pyrähtelivät puiden oksistoissa,  kettupariskunta höristi korviaan.  Kaikki hälisivät ja kuiskivat riemuissaan, -joulu!

"..niin, kuka on tulossa"- havahtui MammaJänönen askareistaan metsänväen hälinään ja työnsi päänsä Jänötuvan oviaukosta,  siristeli hetken silmiään, solmi esiliinansa nauhat tiukemmalle ja päivitteli; "voi tuota Pappaa, aina touhuamassa.

 ***

Viikolla 47 kravussa on vuorossa jälleen aihe ja aiheena on UUTINEN eli siitä sitten kirjoittamaan mitä tahansa annettu aihe inspiroikaan.

Kuva liittyy löyhästi tarinaan

SINNE MENI

Mies oli jäänyt seisomaan neuvottomana rivitalonsa pihalle  kun auton takavalot häipyivät pimenevään yöhön kuin kaksi hehkuvaa kissan silmää.  Etääntyivät hänen elämästään niinkuin kaikki muukin nykyään. 

Mies tunsi outoa syyllisyyttä vaikka uskotteli itselleen tehneensä kaikkensa vaimoa miellyttääkseen. 

Uusi auto, Audi A 3 oli hankittu, tuo joka juuri katosi pimeyteen ja joka kuului kuulemma vaimolle.

Oli ulkomaan matkoja mutta mikään ei riittänyt. 

Mies tunsi  katkeruutta.  

Viis vaimosta mutta kun autokin  meni... Ja miksi  helkutin tähden sen piti mennä penkomaan hänen tavaroitaan ja  löytää ne housut, ne pitsiset punaiset naisten nimettömät. 

Mies tunsi selässään  kylmiä väreitä vaikka hikipisarat valuivat pitkin vartaloa.

.

***

Viikon 45 krapusanat ovat selkä, etääntyvä, housut.
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

R.I.P.

Tyhjä näyttö pilkkaa julmasti  kun  viidettä kertaa suljen ja avaan  läppärini.  Avaan ..ei, ei yhdistä.  Ihmettelen mistä voi olla kyse.  Aivoni tuntuvat yhtä tyhjiltä kuin koneen näyttö.  Myös Google on mykkä enkä osaa etsiä tietoa muualta..

Olen ymmälläni. Tunteeni vuorottelevat epätoivosta suuttumukseen.  Jostain muistuu mieleeni kauhukuva sanasta kybersota. Kaappaus.  Paniikki valtaa mielen.  Minulla ei ole juuri nyt kykyä  käsitellä asiaa joten tarraan kiinni näyttöön ja viskaan sen suuttumuksen tuomin lisävoimin alas viidennen kerroksen parvekkeelta. 

Läppärini muistolle.  Luulin että olit hyväkin ystäväni.  Pidin sinua sylissäni, päivitin, tyhjensin roskalaatikkosi, asensin ohjelmia ja tämän siitä sain.  

Hylkäsit minut kuin vanhan rikkinäisen saappaan.  

 

***

Viikolla 44 vuorossa on annettu ensimmäinen lause eli kravun pitää alkaa lauseella Tyhjä näyttö pilkkaa julmasti.

OMATUNTO KOLKUTTAA

 Kukaan ei vastaa ovelta kuuluvaan hiljaiseen koputukseen, niinpä tulija väistyy ja  jää  odottamaan.. 

 "Omatunto täällä vain kolkuttelee,  raottaisitko ovea edes vähän niin neuvotellaan, kaikki järjestyy kyllä".  

Ei vastausta ja aikaa kuluu..

Omatunto  turhautuu  ja nyt kolkutuksen ääni on kuin jylisevä ukkonen.

"Koko vuoden olen  herätellyt sinun

sisintäsi tuntemaan edes pientä katumusta teostasi mutta  en ole onnistunut.  Olet niin paaduttanut sydämesi".  -Omatunto huokaa ja  hiipii alistuneena pois. 

Kunnes eräänä päivänä Hän  havahtuu hiljaiseen kolkutukseen ja avaa   omatunnolleen oven ja tuntee syyllisyyden kun muistaa rikotun ikkunan ja naisen. 

Miksi pitikään olla niin tyhmä. Eihän hänellä ole minkään valtakunnan oikeutta tekoonsa.  

 ***

Viikon 43 krapusanat ovat koputtaa, vuosi, valta.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi  

TUTKIMUKSISSA

 Heikki on tuntenut itsensä viimeaikoina huonovointiseksi  ja tullut siksi tutkimuksiin.     On tuntunut  portaita noustessa  hengenahdistusta ja pakotusta, väsymyskin on vaivannut.

Pelko mahdollisesta vakavammasta sairaudesta ahdistaa mieltä.   Mies yrittää hätistellä mustia ajatuksia mielestään mutta huonoin tuloksin.

Verenpainemittari puristaa käsivartta. 

-165/140 ja pulssi 120, kertoo hieman väsyneen oloinen  hoitaja ja jatkaa, verikokeissa oli myös jotain poikkeavaa mutta lääkäri kertoo siitä myöhemmin.  Ei mitään hätää, lepää vain rauhassa. 

-Vai lepää rauhassa..kun ihmistä saatellaan  viimeselle matkalle sanotaan  "lepää rauhassa".. ei tässä vielä olla niin pitkällä vai..?!

Ovi aukeaa. Heikki havahtuu unestaan, katsoo  tajuamatta mitään.. Vaimo tulee  kantaen tarjotinta "Hyvää syntymäpäivää kulta"!

***

 

Viikon 42 krapusanat ovat hätistää, ovi, pakko.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

 

LATAAMOSSA

 Myymälän lataamossa käy  hiljainen suhina kun liikkeen kaikki kymmenen ruokarobottia ovat lataustauolla.

Robottivanhin Hiski latautuu syrjässä vaitonaisena. Hiski on jäämässä huomenna eläkkeelle ja miettii haikeana mennyttä viiden vuoden työrupeamaansa. 

Kerran hänkin oli uusinta teknologiaa. Mikään  ei rutissut sisuksissa  eikä myymälän huoltomiehen tarvinnut käydä jatkuvasti rasvaamassa-, tai ruiskuttamassa silikonia sisuksiin.

Näistä mietteistään Hiski havahtuu hälytykseen. Työ odottaa, osoite  tuttu Kotikoivuntietie 4.  Hiski muistaa kuinka  nuorena vastavalmistettuna koekappaleena vei koe-erän ostoksia tähän samaiseen osoitteeseen. Toiminta oli uusi ja ennennäkemätön ympäristöllekin. 

Mutta vuosien kuluessa Hiski on tutustunut ihmisiin,  -erästä "koiratapausta" Hiski ei halua muistella..

Nyt  ympyrä on sulkeutumassa ja Hiski matkalla Kotikoivuntielle.  

        ***

Kuva liittyy tarinaan

kuva: Cara

Viikolla 41 on vuorossa jälleen kuvahaaste. Ei ole kolmea sanaa, vaan yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina. 

"ÄLÄ UNOHDA MINUA"

 

"Älä unohda minua" kuulen viereltäni hennon kuiskauksen. Oi Lemmikki, kukkasista pienin ja suloisin.  Sen taivaansininen kukinto puhuttelee minua.  Anteeksi pyytelemättä, melkein röyhkeästi se nousee uudelleen joka kevät,  yhtä pienenä ja hentona, pöyhkeilemättä mutta tietäen että on..  Eikä  kaipaa herätäkseen  uuteen muhevaa mustaa multaa, mutta kastepisaraa  kaipaa. 

Katselen Lemmikkiä. Yhtä pieneksi tunnen itseni  tällä planeetalla johon minut on istutettu tahtomattani, itseltäni lupaa kysymättä.  Olen kuin turisti joka  hetken vaeltaa tietämättä  suuntaans, päämääräänsä.

Ja niinkuin Lemmikki minäkin olen noussut joka kevät uuteen, yrittänyt uudistua . Vuosi  vuodelta yhä vähempään tyytyen, mutta yhä kysellen itseltäni minne matka, etkö voisi jo päättää..  

 ***

Viikon 40 krapusanat ovat turisti, planeetta, lemmikki.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

Orvokki

PIENI KETUNPOIKA

 

Kostean sumuverhon väistyttyä synkän korpimetsän ja syksyisten laidunmaitten yltä käy pieni ketunpoika levottomaksi kotikolossaan.  

Se on jo kauan vaistonnut että ulkomaailmassa odottaisi jotain ihan uutta, jotain ihan erilaista kuin tässä tutussa lämpimässä kotiluolassa johon äitikettu tuo säännöllisesti maittavan aterian poikaselleen.  

 -Pikkukettu tietää että nyt se aika on tullut, aika lähteä matkaan ja rynnätä seikkailuun. Pörhistäessään turkkiaan se tietää että valkoinen hännänpää on jotenkin tärkeämpi kuin mikään muu.  

Sydän sykkyrällä ja hengitys jännityksestä lepattaen se nuuskii uteliaana outoja tuoksuja ympärillään.

Äitikettu on kyllä opettanut poikastaan olemaan  varovainen kun tämä kasvettuaan tarpeeksi lähtisi tutustumaan  uuteen  maailmaan joka ympäröi turvallista kotiluolaa..

 

         ***

Viikolla38  on vuorossa jälleen Krapu ja sanat hengitys, utelias, sumuverho  

Muuten säännöt ovat vanhat tutut. Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

HOLOPAISEN MUISTINMENETYS

-Kuules nyt Holopainen.  Kysyn vielä  viimeisen kerran. Missä olit 1.4.2012 klo. 23.00.? 

-En muista. 

 -Väitit aiemmissa kuulusteluissa nukahtaneesi lintutorniin jossa uskottelit olleesi kiikaroimassa nähdessäsi uutisissa harvinaiseksi tiedetyn Rusoposki Haikaran.  Holopainen, pitääkö tämä paikkansa?

-En muista.

-Muistutan vielä mistä sinua syytetään.  Olet kyseisen silminnäkijän mukaan nähty kyseisenä yönä kyseisessä paikassa kyseisenä aikana varsin kyseenalaisissa tunnelmissa erään kyseisen neiti-ihmisen ikkunan alla.    Ja jossa silminnäkijä havainnut  hm.. henkilön hoilottavan kurkku suorana, vieläpä väärää sävellajia käyttäen tunnettua iskelmää "Muisto vain jää.."   Kysyn vielä kerran.  Miksi juuri tämä kyseenalainen iskelmä, vaikka lauluja, haikean kauniita ballaadejakin on.  Holopainen.  Miksi?

-En muista.

'''' '''' '''' '''' '''' 

Viikolla krapu37 on vuorossa jälleen aihe ja aiheena on MUISTI eli siitä sitten kirjoittamaan mitä tahansa annettu aihe teissä inspiroikaan.
 Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

'''' '''' '''' '''' ''''

 En muista miksi olen taas poliisin kanssa tekemisissä?

 ..mutta nyt taistelemaan saanko linkitettyä tämän Susun blogiin.

ps. ei onnistunut linkitys täydellisesti mutta mikä tässä maailmassa olisi täydellistä? 😇😇😇😇

HÄÄKIMPUN HEITTO

"Huomio kaikki naiset ja naishenkilöt.  Vuorossa on morsiuskimpun heitto, käyttäkää tilaisuus hyväksenne, makeaa mahan täydeltä.. " kailottaa bestman mikrofoniin joka vinkuu ja vonkuu kuin kissat maaliskuussa.  

Morsian pöyhii kuohkeaksi tupeeratun, hohtavan kuparin väriseksi sävytetyn  kampauksensa,  -kohentaa olemustaan ja ennestäänkin muhkevahkoa rintavarustustaan jos mahdollista vieläkin muhkevahkovammaksi..asettuu asemiin, ottaa tukevahkon haara-asennon kuin moukarinheittohäkissä?    Leiskauttaa kaikki ruusut, daaliat, neilikat, rhododendronit, päivänkakkarat, kielot  korkeassa kaaressa, tupeeraustaan hipoen   päin kirkuvaa  naisjoukkoa.  Paavo Noposen  sanoin; Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. 

Kädet viuhtovat, irtoripset läpsyvät. Kampaukset hajoavat, kynnet katkeilevat.  Jonkun nilkka nyrjähtää kymmenen sentin koroissa. Voisi haistaa  onko käytetty deodoranttia..  mutta kimppu lentää lentää lentää..

***

SusuPetalin luotsaama Viikon 37 krapusanat ovat 

heittää, maku, käyttää.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessa.

"POLIISISTA..

..päivää."  Maija havahtuu unestaan kun puhelin hälyttää. Mieskö, seilaa missä seilaa, nytkö muisti?  

-"Täällä asemalla yksi taiteilijan alku olisi kyytiä vailla kotiin",  kuuluu rauhallinen ääni puhelimesta.

- "Niko?  Mitä hän on tehnyt, miksi siellä"?

-"Noo se selviää kun tulette tänne.."

  Syyllisen näköinen poika ja kaksi sen kaveria löytyvät odottamasta.

- "Niintuota", aloittaa poliisi ja Maija tunnistaa äänen aamuisesta puhelusta.

-"Aamupartio tavoitti nämä kaverukset hetki sitten hieman kyseenalaisista  puuhista"..

-"Äiti ei me"..

-"Ootas poika, tuossa kollegoiden kanssa mietittiin  niinjotta poijaat poliisitalon seinään sopisi myös  tällainen  upea grafiitti.  Mitäs sanotte, olette lahjakkaita nuoria ja nuoria haluamme kannustaa"?

Kuului vain kolme syvää, helpottunutta huokausta.

--------------------

Kuva liittyy tarinaan oleellisesti

Viikolla 36 on vuorossa kuvahaaste. Ei ole kolmea sanaa, vaan yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina. 
Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

YÖLLÄ

 

Aamuyö on jo pitkällä mutta Maija valvoo, viidettä yötä, laskee.  Arjen huolet ja vastoinkäymiset valvottavat.  Mies seilaa merillä, ollut sillä tiellään kai jo puolisen vuotta. 

Kaksosista Nikolla  ollut vaikeuksia koulussa, lintsannut, viestitti opettaja Vilmassa.

Niina on parast´aikaa, -ainakin omien sanojensa mukaan,  -yökylässä kaverinsa luona mutta Maijalla on tietty aavistus tytön puuhista.  Sitäkin pitäisi.. 

Niinpä nainen on haudannut haaveensa saada nukkua tänäkään yönä.  Kännykkä on hiljaa.  Mies on kaukana, ei soita..

Niko ja Niina.. tuttu itsesyytöksen tunne valtaa mielen.  Heitäkin pitäisi.. kertovat jos haluavat.  Äitinä ei ole aina helppoa.  Pankkitili näyttää tyhjää.  Ilkeät ajatukset eivät jätä  rauhaan ja Maija valvoo. 

-----------

Susun Krapu35   on palannut kesätauolta ja näin hän ohjeistaa;  

 Krapu on tasan sadan sanan kirjoitus ja otsikon tulee sisältyä noihin sataan sanaan.. Viikon 35 krapusanat ovat kännykkä, ilkeä, haudata.

 

TALO

Talo purettaisiin huomenna, niin oli ilmoitettu.. 

Taimi-mummo  oli tullut hyvästelemään.  Kurkatessaan sisälle häneltä pääsi itku.   Asumattomuus ja ilkivalta  olivat tehneet tehtävänsä.  Apeana hän istahti portaille, ovi hänen takanaan repsotti auki mutta  muistoissaan Taimi kuuli vieläkin lastensa iloiset äänet ja naurun.

 Se kesä oli muistojen kesä, jo haalenneita mutta jos oikein pinnisti  vielä sai kiinni jostain kauan sitten olleesta.

Se kesä kun he saivat  toiveikkain mielin astua omaan kotiin, yli oman kynnyksen.  Rauhaa ja rakkautta riitti jaettavaksi asti.  Lakkautusuhan alla ollut kyläkoulu sai uusia innokkaita oppilaita.   

Mutta elämä on..  tuli työttömyys, tehdas sulki ovensa.  Katkeruus, sairaudet. Rakas puoliso alkoholisoitui. Taimi huokaisi..

--------------

Tänään on vuorossa kevään viimeinen krapuhaaste ja tuttuun tapaan krapu lomailee muutaman viikon ajan.

Viikon 20 haaste on yllä oleva kuva eli siitä kirjoittamaan sadan sanan tarinaa.

🌷🌷🌷

Näihin kuviin ja tunnelmiin Hyvää Kesää kaikille krapuilijoille ja tuhat kiitosta SusuPetalille tästä haasteesta!

ENSIAVUSSA

Potilashuoneessa tapahtuu. 

 Lääkäri on aamukierrolla;  Täällähän me  heräillään  jo, mikä meillä on vointi?  

 "En tiedä teistä mutta kertokaa mitä minulle on tapahtunut.."

- Ette siis muista mitään? Olitte  aivan pihalla kun teidät tuotiin. Katsotaanpa, osaatteko kertoa mikä tämä on.?

   -"Nakki...

-  Hm..rouvan ajatus ei näköjään kulje vieläkään.  Tämä on minun sormeni.

-"Mutta kertokaa missä minä olen ja mitä minulle on tapahtunut.."

- "Rauhallisesti vaan rouva ei mitään hätää. Hoitaja, annetaan lisää rauhoittavaa."

 - "Mutta mitä minulle...on ..

 ****

Lääkäri iltakierrolla;

   -Täällähän me  heräillään  jo, mikä meillä on vointi? 

- "En tiedä teistä mutta kertokaa mitä minulle on tapahtunut.."

 - Rouva hyvä, olette hyvin vahvasti elossa.

 

-----------------------------

Viikon19  krapusanat ovat piha, ajatus, elossa

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan.

 

TERASSILLA

 

Juuri äsken avattu kesäterassi on saanut pimeän talven masentamat ihmiset vihdoinkin ulos ja aurinkoon.

"Onko tässä vapaata?"   Nuori nainen nostaa  katseensa kirjasta ja kohtaa valkoisena hohtavan hymyn ruskeissa kasvoissa.  

"On joo istu vaan."  

"Mitä sä luet?"   

"Tää on Karen Blixenin Minun Afrikkani, oletko lukenut?"

"En mutta olen nähnyt elokuvan.  Meryl Streep ja Robert Redford tekevät siinä  vaikuttavat roolityöt." 

"Mikä sinun nimesi on?" rohkaistuu nuorukainen kysymään.  "Tuuli-Maria, entä sinun?"

"Malick." sanoo hän ja ojentaa kätensä.   

Lähistön Pienen kukkakojun  kauppias on hymyillen seurannut  nuoria ja kun Malick nousee;   "Yksi punainen ruusu kiitos." antaa kukan nuorukaiselle joka menee tytön luokse;

"Hyvää kevättä Tuuli-Maria." 

------------------------------------------------

Viikon 18  krapusanat ovat tuuli, terassi, kauppias

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan.

RUKKASET

 

Liian vanhaksi vartuin ennenkuin vihdoin opin tuumii Arska, harvaa kuontaloaan haroen.  "Taas tuli rukkaset"..  jupisee itsekseen,  pää pyörällä kuinka monet nämä nyt olikaan.  

Arska oli totuttuun tapaansa lähtenyt lauantai-illan ratoksi kylille  lavatansseihin.  Kesäilta oli hehkeimmillään ja Arskalla tukka suittuna ja kauluspaidan muutamat napit räjähtämäisillään pitämässä paitaa kiinni.

Kun orkesteri viritti soittimensa  ja  Satumaan ensi tahdit kajahtivat,  syntyi parketilla tungos.   Arska oli suunnitellut iltaa ja katsellut muuatta  Margea  mutta hitaamman puoleisena huomasi että Margea vietiin jo parketilla kuin vierasta sikaa.

Ei auta muu kuin tyytyä toiseksi parraaseen".. tuumii Arska, menee ja  kumartaa;  "Saiskos pluvan.."?   "Älä kuule Turhapuro  unta nää."

-------------

Viikolla 17 kravussa on vuorossa annettu ensimmäinen lause eli kravun pitää alkaa lauseella Liian vanhaksi vartuin ennen kuin vihdoin opin.

Muuten säännöt ovat samat vanhat eli tasan sadan sanan tarina oma otsikko mukaan luettuna. 

SE ON LOPPU NYT

Nainen istuu junassa, tuijottaa näkemättömin silmin ohikiitäviä  maisemia. 

Viikonloppuvaunussa riittää meteliä, meluavaa nuorisoa on matkalla festareille.  

Edessä istuva selostaa toiselle eilistä ravintolareissuaan eikä keneltäkään jää epäselväsi mikä miehen kunto on nyt.

Nainen on varautunut tungokseen, varannut viereiset paikat  saadakseen olla rauhassa, mutta huomaa nyt varauksen täysin turhaksi.   

Hetkeä aiemmin nainen on painanut  kotinsa ulko-oven kiinni viimeisen kerran.  Pannut viimeinkin pisteen  kauan jatkuneelle henkiselle epätoivolle avioliitossaan. 

Vuosia nainen on  kuullut miehen sanoin olevansa vitun ämmä,  mihinkään  kelpaamaton. Kauan tuntenut olevansa yksin ja  avuton ratkaisemaan tilanettaan. 

Mutta vihdoin,

siinä levollisena istuessaan nainen toivoo ja uskoo entisen elämänsä olevan pian hailea muisto vain.

-------------------------------------------------------

Viikon 16  krapusanat ovat avuton, hailea, ämmä

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan.