lauantai 30. toukokuuta 2026
lauantai 22. marraskuuta 2025
Joulukortteja iäkkäille..
Tässäpä minun panokseni iäkkäitten yksinäisten valtakunnalliseen joulukortti kampanjaan
Tämän vuoden teemana askartelussa on kierrätys.
Minä leikkelin vanhoista korteistani kuvia ja liimasin A5 kartonkipohjalle.
Osassa on kuvan taustana silkkipaperi kaistale ja mm.tarratähtiä.
![]() |
| Tonttulakkeihin kiinnitin pienen kilikilikello kulkusen kun sattui niitäkin olemaan muutama laatikon pohjalla. |
![]() |
| Kortin taakse teksti`: Sinulle ja oma nimi. |
tiistai 22. heinäkuuta 2025
Avontavoitto
Voitin Enkulin järjestämän arvonnan jossa voittona oli nämä ihanaakin ihanammat kirjoneulesukat. Nyt kun menossa on kesän kuumimmat helteet +28-30 niin onneksi saan laittaa sukat vielä odottelemaan kylmempiä päiviä, -nekin vielä tulee.
lauantai 8. maaliskuuta 2025
Mennyttä aikaa muistellen.
Allaoleva kuva on suurennettuna tuossa edessäni pöydällä ja usein katselen sitä.
Kuvassa vanhin tytöistä on Äitini, n.13vuotta.
Muut kolme neitoa ovat hänen isänsä(siis minun pappani) veljien lapsia. Eeva, Äitin paras ystävä loppuun asti, Aino ja Leena.
Kaksi heistä elää vielä mutta Äiti oli kuollessaan vasta 38vuotias.
Häneltä leikattiin aivokasvain (silloin vaativat leikkaukset tehtiin hesassa..) hänen ollessaan 32v.
Leikkauksella hän sai vain muutaman vuoden lisää elinaikaa.
Kiitollista Naistenpäivän jatkoa teille sinne tuonilmasiin.
Uskon että pidätte siellä useinkin iloisia kahvihetkiä ja muistelette nuoruusaikaanne ja katselette huolehtien meitä jotka vielä olemme täällä.
❤
![]() |
| 💖💖💖 |
![]() |
| Äitin sylissä minua neljä vuotta nuorempi pikkuveli ja edessä istumassa minua kaksi vuotta nuorempi pikkusiskoni. |
Tämän kuvan tein vuosia vuosia sitten kun vielä askartelin.
Minulla oli sisäinen PAKKO tehdä se ja muistan millä hartaudella tätä toteutin.
Yllätykseni oli melkoinen kun päätin että nyt kuva on valmis, ei mitään lisäyksiä enää.
Katselin aikaansaannostani tyytyväisenä mutta...missä on isä?
Kun tein kuvaa hän ei ollut mielessäni missään vaiheessa enkä jättänyt tietoisesti häntä pois kuvasta.
Ymmärsin miksi.
Minulla oli isä, hyvä ns.kunnon työmies.
Toi tilipussin palkkapäivänä kotiin ym...mutta hän ei ollut ns. läsnäoleva isä ja tässä valossa ymmärsin että alitajunta tiesi tämän.
Ihmeellinen on ihmisen mieli.
💔💔💔
torstai 20. helmikuuta 2025
Arpaonnea
Tänään postiautolla oli asiaa meidänkin laatikolle kun arpaonni suosi minua Tau(v)onpaikan Kaisun blogin Ystävänpäivän arvonnassa. Voitin siis nämä Kaisun kutomat ja huovuttamat suloiset ja varmasti lämpimät vanttuut. Juuri minun väriset ja -kokoiset.
![]() |
| Lämmin kiitos Kaisu! |
Sanotko sinä vanttuut/ lapaset/ tumput?
Entä kudotko vai neulotko?
lauantai 15. helmikuuta 2025
perjantai 14. helmikuuta 2025
lauantai 28. joulukuuta 2024
Kirjavuosi 2024
Aloin kuuntelemaan äänikirjoja syyskuussa 2019, ensimmäinen kuuntelukokemukseni oli Johanna Venhon Ensimmäinen nainen. Sylvin tarina Kekkosen rinnalla. Tykkäsin kovasti ja siitä lähtien on kirja ollut kuunneltavana. Alussa piti tietysti opetella kuuntelun teknistä puolta...mutta senkin opin aika pian.
------------
Kirjoja on kertynyt tänä vuonna 73kpl. Luetteloin tähän vain ne todella todella kuunnellut. Punaisella merkitty on elämys ja ✶✶✶✶✶
- Jenny Blackhurs; Aina lähelläsi
- John Boyne; Kaikki särkyneet paikat
- Pihla Hintikka; Äidin oma ✶✶✶✶✶
- Riikka Pulkkinen; Viimeinen yhteinen leikki
- Anna Jansson; Talventähti
- Colleen McCullough; Okalinnut ✶✶✶✶✶
- Karin Wahlberg; Elämä jatkuu
- Karin Wahlberg; Kevennä sydäntäsi
- Irja Aro-Heinilä; Kun emme mitään muuta voi ✶✶✶✶✶
- Heta Tuppurainen; Isäni, Rölli ★★★★★
- Jussi Lehtonen; Mies jolla on naisen sydän
- Eva-Riitta Siitonen; Perheeni tarina
- Maria Peura; Esikoinen ✶✶✶✶✶
- Sini Silveri; Miltä männystä tuntuu olla mänty ✶✶✶✶✶
- Lepra; Kirsti Ellilä ✶✶✶✶✶
- Annamari Marttinen; Ero
- Salli Kari; Vedestä ja surusta ★★★★★
- Tiina Tuppurainen; Sinä olet perheeni ✶✶✶✶✶
- Venla Hiidensalo; Suruttomat
- Ingeborg Arvola, Jäämeren laulu ✶✶✶✶✶
- Iltatähti; Laura Malmivaara
- Katriina Ranne; Maa kuin veri
- Tatiana Elf; Äitinä omalle äidille ✶✶✶✶✶
- Moa Herngren,; Ruotsalainen avioero ✶✶✶✶✶
- Ann-Luise; Bertell Oma maa
- Salme Setälä; Kirjoitan pojalleni
- Leena Parkkinen; Neiti steinin keittäjätär ✶✶✶✶✶
- Christina Erikson; Uskollisuuden vala
- Johannes Lahtela; Yksinäisen miehen poika
- Aila Meriluoto; En minä vielä pääty ✶✶✶✶✶
- Bernhard Schlink; Lukija
- Saara Turunen; Hyeenan päivät. Rakkaudenhirviö. Järjettömiä asioita. Sivuhenkilö
- Melissa Da Costa; Kaikki taivaan sini ★★★★★
- Tommi Kinnunen; Kaarna. Lopotti. Pintti ✶✶✶✶✶
- Karin Smirnoff; Sitten menin kotiin ym.. ✶✶✶✶✶
- Leila Tuure.. 👍
- Laila Hirvisaaren Sonja-sarja 👍
- Kristiina Vuori.. 👍
- Helena Waris..👍
- Paula Havaste..👍
- Kyllikki Villan lumoavat meriseikkailukirjat..👍👍
Nyt kuuntelen Anni Kytömäen uusinta upeaa teosta Mirabilis.
keskiviikko 25. syyskuuta 2024
Hauska tutustua
Ystäväkirja 🌺
Lisäsin itse nämä kysymykset/vastaukset:
Kissa vai koira: koira Lempihedelmä: persimon
Teatteri vai elokuva;teatteri Pelkäätkö pimeää: en
Ikäni: 50-90 välillä Paras elokuva;Hiljaiset sillat
Vinkvink..tämän voi toteuttaa niinkin että pomit vain kysymykset normaaliin tapaan, vastaat niihin ja postaat postauksen.
Lataa sivut, täytä, julkaise
Risteilin tässä joku ilta blogeissa ja päädyin Saran pitämään
Villa Emilia (My Woodland Garden) blogiin joka on täynnään ihania kuvia ym. mielenkiintoista.
Sieltä löysin Saran muistoja herättävän postauksen Ystäväkirjasta jonka oli pannut alkuun
Eveliina Elämän taiteilua blogista
Tarkoitus on tallentaa ylläoleva ystäväkirjan aukeama tyhjänä, täyttää se julkaista omassa blogissa. Tein niin + lisäsin muutaman omakeksimäni kysymyksen. 😇
---------
Minullakin oli lapsuudessa sinikantinen ruutuvihko täynnä muisteja,
kivoja värssyjä ja ystävien kirjoittamia terveisiä.
Mutta
sitten tuli eräs aika pikaiseen tehtävä muutto. Jätin vihkon että haen sen myöhemmin mutta aika olikin liian myöhään, suureksi surukseni vihko oli kelvannut jollekulle...
------------
Olen huono kalastelemaan vastauksia mutta kiva
jos annat tämän ystäväkirjan kiertää
Minulla oli ainakin kiva olla hetken lapsellinen
💖💖💖
lauantai 3. helmikuuta 2018
tiistai 18. huhtikuuta 2017
perjantai 23. lokakuuta 2015
ruusujen aikaan 19.10.15
lauantai 31. tammikuuta 2015
Parit kortit
paljon asiaa..
Kuva on muhinut takaraivossani jo kauemman aikaa..
eikä jättänyt rauhaan vaan idea vaati päästä esille,
niinpä tämä on ollut työn alla jo kuukausia,
kaksi kertaa kortti oli jo "valmis" mutta ei sittenkään. Tämä
versio tuntuisi nyt olevan se viimeinen ja kyllä minä tätä synnytinkin!
Sanomattakin on selvää että nämä ovat livenä kauniimpia..
Halusin tehdä työn laps.perheestäni johon kuului Isä...Äiti, minä vanhimpana, sisko ja pikkuveli ja mielestäni onnistuin erinomaisesti. Työssäni Äiti sylissään veljemme ja sisko istumassa edessä ja minä seisomassa vasemmalla.
![]() |
| skannasin |
Kun kortti oli mielestäni valmis ja aloin tutkimaan sitä vasta silloin huomasin että en ollut tehnyt kuvaan isää? Kyllä isä oli lapsuudessani ..siis nimenomaan oli mutta ei koskaan läsnä. Aina tuolla kauempana, näkymättömissä ja kuulumattomissa, varjoisä. Niimpä alitajuntani mielsi ettei isää ole ollutkaan. Asian toteaminen ihan näinkin konkreettisesti ihmetyttää minua.
Sillä tarkoituksella en jättänyt häntä pois.
![]() |
| Tämän tein voimakortikseni |
tiistai 26. elokuuta 2014
tiistai 4. helmikuuta 2014
Unikko.
sunnuntai 3. maaliskuuta 2013
Kaunis blogi tunnustus.
niiata niksautan!
torstai 14. helmikuuta 2013
14.2.13
torstai 7. helmikuuta 2013
New Blog Love.
Saadessa tunnustuksen täytyy kiittää sen antajaa ja linkittää hänen bloginsa postaukseen. Tunnustus tulee jakaa viidelle kiinnostavalle uudelle blogituttavuudelle, kertoa heille tunnustuksesta ja toivoa, että he jakavat sitä eteenpäin.
Minä jaan tunnustuksen näihin minulle uusiin ihaniin blogeihin, joihin olen tutustunut viimeisimpänä:
perjantai 18. tammikuuta 2013
Ei meillä silloin mitään vihreitä ajatuksia ollut.
Näin meidän nuoruudessamme!
Kuvitelkaa, ellette ole kokenut:
Marketin nuori kassa kehotti vanhempaa naishenkilöä ottamaan seuraavalla
kerralla oman kauppakassin, koska kauppa on päättänyt olla enää satsaamatta
ympäristölle haitallisiin muovikasseihin.
Hämmentyneenä vanharouva selitti anteeksipyydellen, ettei hänen
nuoruusaikoinaan ollut tietoakaan Vihreästä Ajattelutavasta. Kassa vastasi:
"Sehän meidän ongelmamme juuri on, kun te ette aikanaan välittäneet
tarpeeksi ympäristöstä."
Oikeassahan hän oli - ei meidän aikanamme ollut vihreitä ajatuksia. Siihen
aikaan me palautimme maitopullot, juomapullot ja olutpullot kauppaan, joka
sitten lähetti ne meijeriin tai tehtaaseen pestäväksi ja steriloitavaksi ja
täytettäväksi, jotta samoja pulloja voitiin käyttää yhä uudelleen.
Niitä siis todella kierrätettiin. Mutta ei meillä mitään vihreitä ajatuksia
silloin ollut.
Me kävelimme kerroksiin kaupoissa ja virastoissakin, koska joka paikassa ei
ollut rullaportaita. Ostoksillekin menimme kävellen emmekä hypänneet
300-hevosvoimaiseen autoon aina kun piti mennä parin korttelin päässä
olevaan lähikauppaan.
Mutta kassa oli ihan oikeassa, emme me mitään vihreitä ajatuksia miettineet.
Lastenvaipatkin siihen aikaan pestiin käsin, koska ei ollut näitä
kertakäyttöisiä. Pyykki kuivattiin narulla eikä energiasyöpössä 220 voltin
virtaa käyttävässä vempaimessa - tuuli- ja aurinkovoima kuivasivat vaatteet
ihan oikeasti. Lapset saivat vanhempien sisarustensa pieniksi jääneet
vaatteet,
eivät aina upouusia. Mutta eihän meillä silloin tosiaankaan ollut mitään
vihreitä ajatuksia.
Siihen aikaan meillä oli vain yksi televisio tai radio, ei vastaanotinta
joka huoneessa.
Ja teeveeruutukin oli jokseenkin nenäliinan kokoinen, eikä koko Pirkanmaan.
Keittiössä tehtiin ruokaa ja hämmennettiin ja sekoiteltiin käsin, koska ei
ollut sähkökoneita apuna joka käänteessä.
Kun pakkasimme jotain herkästi särkyvää postipakettiin, käytimme vanhoja
sanomalehtiä suojaamaan lähetystä, koska ei ollut styroksia tai kuplamuovia.
Emmekä me ruohoakaan leikanneet bensiiniä polttavalla koneella. Meillä oli
työnnettävä käsikäyttöinen ruohonleikkuri. Me pidimme lihaskuntoa yllä
työnteolla emmekä kuntosalin sähköisillä juoksumatoilla.
Oikeassahan kassa siis oli, ei meidän päässämme mitään vihreitä ajatuksia
silloin ollut.
Me joimme lähteestä tai vesikraanasta kun janotti, sen sijaan että olisimme
joka kerta käyttäneet muovi- tai pahvimukeja. Täytimme täytekynät musteella
emmekä ostaneet heti uutta kynää kun muste loppui. Ja vaihdoimme partahöylän
terän heittämättä koko kapinetta roskiin kun terä tylstyi.
Siihen aikaan ihmiset käyttivät ratikkaa tai linja-autoa matkantekoon, ja
lapset menivät kouluun polkupyörillä tai jalan eikä äidin tarvinnut hoidella
heidän takiaan 24-tunnin taksipalvelua.
Kotona oli yksi pistorasia eikä kokonaista rivistöä jos vaikka minkälaisille
elektronisille laitteille. Eikä tarvinnut käyttää mitään tietokoneohjattua
vempainta, joka on yhteydessä tuhansien kilometrien
päässä avaruudessa olevaan satelliittiin, jotta löytäisi lähimmän
pitsapaikan.
Mutta eikö olekin surullista, kun nykynuoriso valittaa, miten tuhlaavaisia
me olimme, kun meillä ei ennenvanhaan ollut näitä vihreitä ajatuksia?
Lähetä tämä jollekulle toiselle itsekkäälle seniorille, jolle taas joku
näsäviisas nuori saarnaa ympäristönsuojelusta.
Ja nuorille,joiden luulet/uskot ymmärtävän





























