Kotini vanhin esine/ Tammikuu

 Kristiina K aloitti uuden vuoden uudella haasteella joka on seuraavanlainen.:

 Joka kuukauden 1. päivä hän julkaisee ko. kuukauden kuvan AIHEEN  ja tekee oman postauksen aiheesta.  Meillä lukijoilla on sitten koko kuukausi aikaa julkaista oma kuva aiheesta.

Tämän tammikuun kuvan aiheena on KOTINI VANHIN ESINE.

----

Tässä minun esineeni, mutta enpäs kerrokaan mikä tarkoitus  ja mikä  ammatti näihin liittyy.

Kuvia on kaksi sillä kuvat liittyvät toisiinsa. 

Hyvä mielikuvitus tulee tarpeeseen tässä asiassa ja sitähän meillä riittää.

Kuvasta tuli sumuinen..

Tätä ei ehkä voi tietää mutta hyviä arvauksia saa heittää ilmoille. Mielikuvitukset nyt laukkaamaan ja paras arvaus saa vähintäänkin kultaa ja kunniaa tai ainakin sitä kunniaa.  

Mikä on sinun arvauksesi missä ja miten näitä on tarvittu. 

😂

Maisema/1.1.-25

 Piti julkaisemani tämä kuva jo 1.1.2025 mutta laiskuus sai vallan.

Haastan nimittäin itseni kuvaamaan tämän saman maiseman jokaisen kuukauden eka päivä. Tarkoituksena seurata miten maisema muuttuu,,

Äärimmäisenä vasemmalla on iso kuusi, sitten taitaa olla naapurin pihlaja ja kauempana koivuja. Kuusiaita oikealla ja etualan pieni suttura on talventörröttäjänä Kultapiisku ja vieressä ylpeytemme Tammi, joka on vielä suht pieni vaikka ikää on..tammi on hidaskasvuinen. Mutta näin, katsotaan saanko aikaan kuvata joka kk maiseman.

"Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poijes viepi."

Tammi kesällä 2015

Tammi kesällä 2013

Orava kävi kylässä

 

Tässä pakkaspäivää vietellessä muistui mieleeni eräs helteinen alkukesän päivä viime vuodelta. 

Ulko- ovi oli apposen auki niinkuin meillä kesäisin useinkin.  Istuin keittiössä kun jokin pieni ja vikkelä vilahti sisään. Nousin tutkimaan asiaa ja totesin oravanpoikasen kyyristelevän kirjoitus pöydän alla.  Tuli hätä. Mitä jos se pelästyy, tarraa kiinni verhoon.. siitä hyllyn päälle, siitä eteenpäin...olin ihan hiljaa etten säikyttäisi pientä ja mietin mitä tehdä. 

Häke auttaa asiassa kuin asiassa ja soitto sinne...vähän arvelutti häiritä.  Selitin asiani ja asiallinen henkilö tuumi että joo, hän soittaa paikallisen palokunnan hätään   jos ovat vapaana. Ei kulunut kauaa kun suuri punainen piipaa tuli, ( onneksi ei sireenit päällä) autosta nousi kolme!! salskeaa palomiestä  ja yhdellä mukana iso haavi.  

Todettiin mikä hätänä ja miehet sisälle. 

Näytin missä orava piileskelee. Yksi miehistä meni ja nosti  rauhallisesti pöytää jolloin orava pinkaisi suoraan ohi ovella seivovien palomiesten ja ulos avoimesta ovesta mistä oli tullutkin.  Voihan....tässä kohtaa se iski. Nolo olo. Ohoh...mutta vielä mitä. 

Hyväntuulisina miehet totesivat että sehän kävi äkkiä.  Piipaa auto seisoi portilla isona ja punaisena ja näytti tässä vaiheessa ihan täysin ylimitoitetulta tehtävään...

Kiittelin tietysti avusta ja seuraava tehtävä olikin kertoa ihmetteleville naapureille että ei hätää mitään. Pieni oravaepisodi tässä vain.

Kiitos meidän avuliaalle palokunnalle ja kiitos että häkestä löytyy neuvo hätään kuin hätään.

🐻🐻🐻