Repolaisen skräppäyshaaste/lokakuu 2025

 KLIK linkin takaa löytyy vastaukseni Repolaisen lokakuun skräppi haasteeseen

jossa piti käsiteltämän aikaa ja myös käpy piti olla mukana.

Ressiä pukkaa

 

-"Paina silmäsi kevyesti kiinni ja tunne kehosi lämpö.  Nooooin.  Tunne  kuinka leijut kevyenä kuin kesäinen voikukan hahtuva lempeän  kesätuulessa hyväilyssä... hyyyvä.  Kuuntele"... 

           -joo joo. Tässä sitä leijutaan koko satakiloinen muori hikisenä ja unettomana kaiken ressin keskellä.  Leijutaan niin hitoksen kevyenä ja ukko se vasta leijuukin kun sai päähänsä viettää viiskymppisensä koko epämiellyttävän sukunsa juhlakaluna. 

 .."kuuntele sisintäsi, mitä se kuiskaa sinulle"...

..eise kuiskaa. Se karjuu  että  kaikki  leipomiset on  tekemättä. Kermakakut pursottamatta ja nyt muistan että pursotinkin on hankkimatta ja minun tuurillani kermat ja taikinat tukkivat sen ryökäleen pursottimen ja koko pursottaminen menee ihmetellessä miten meni niinku omasta mielestä.

 ***

Syksy on hurahtanut kohti pimeää hyvää vauhtia, olemme kirjoittaneet jo yhdeksän krapua ja tänään on vuorossa kymmenes.
Viikon 44 krapusanat ovat pursottaa, leijua, tukkia.
Vanhat tutut säännöt eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan sadan sanan tarina. 

Värikollaasi 470

 Värikollaasi 470 (38/2025)

Haastevärit

Ylpeys käy lankeemuksen edellä

 

Olipa kerran sohva.  Pehmeintä silkkisamettia mitä kuvitella saattaa.     Väriltään kissankellon sininen, tai jos tarkemmin katsoi niin värin voi nähdä vivahtavan  myös violettiin.  

Tarkkasilmäisimmät sisustustrendien seuraajat vannoivat näkevänsä sohvan värissä pilkahduksen myös pikanttia kreikan punaista. 

     Sohva oli äärettömän mukava istua ja joka siihen kerran 

                    istahti ei halunnut nousta siitä pois.

 

Sohva eli sohvan elämäänsä tyytyväisenä ja tyylikkäänä  ihmisten ihaillessa sen taivaallisen pehmeitä ominaisuuksia. 

     Sitten.. 

            tarvittiin vain yksi ilta, yksi  tavallinen torstai-ilta ja sohvan tarina oli historiaa. 

Sattui nimittäin sohvan kannalta niin onnettomasti että kurkkuansa muutamalla olutkolpakolla huuhdellut henkilö ohi keinahdellessaan rojahti suinpäin päin sohvaamme seurauksella että....  

***

Viikon 43 krapusanat ovat huuhdella, sohva, sininen. Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan sadan sanan kirjoitus. 

 

Värikollaasi 469

 Värikollaasi 469 (37/2025)

Kristiina K aihehaaste/lokakuu

Kristiina K. haaste Viimeksi lukemani kirja

 Tämä kirja ei ole ihan viimeisin jonka olen kuunnellut mutta kelvannee vastaukseksi haasteeseen. 

Varsinkin kirjan henkilöiden käymät dialogit ovat herkullista kuultavaa. Ajattelin ensin missata kirjan kokonaan ihanvaan nimen perusteella..ajattelin että käsittelisi pääasiassa kalastusta mutta onneksi ihmettelevän alun jälkeen kuuntelin kirjan melkeinpä haltioituneena. Ja ei, kirja-arvostelua en osaa tehdä mutta suosittelen lämpimästi ja ennakkoluulottomasti tutustumaan tähän teokseen..

Pienen hauen pyydystys

Juhani Karila

Elina Ylijaako palaa kotiseudulleen Itä-Lappiin saattamaan loppuun sen, mikä on pantu alulle vuosia sitten. Hän joutuu hyväksymään erakkomaisen äitinsä perinnön ja selvittämään suhdettaan lahjakkaaseen käsitetaiteilijaan. Lopulta hänelle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin kohdata niin ensirakkautensa kuin lampea vartioiva hirmuinen näkki.

Ylikonstaapeli Janatuinen on tullut pidättämään Elina Ylijaakon murhasta epäiltynä. Ennen epäillyn löytymistä hänen täytyy suoriutua onkireissusta peijoonin kanssa ja väkiyöstä – kuolleiden karnevaalista, josta kovaverisinkin noita ymmärtää pysyä erossa.

Jängillä vaeltaa tieteelle tuntemattomia olioita kuin ammoin käynnistettyjä koneita, joita kukaan ei osaa sammuttaa. Keittiöön murtautuu peikko, joka syö eilen tehdyn nakkikeiton. Vuosisatoja vanha riivaaja löytää uuden kodin kunnanjohtajasta. Ja lammessa keskellä suota asuu hauki, josta riippuu kaikki.

Pienen hauen pyydystys on kielellisesti virtuoosimainen romaani, yhtä aikaa rakkausdraama ja myyttinen fantasia, kansankomedia ja ympäristötuhoa edistävän elämäntapamme säälimätön kritiikki.

Paha paikka

 

Se oli sinä päivänä, jolloin  aamukahvi maistui kitkerältä ja tuntui myrkkynä  mahassa, oksetti ja etoi ja almanakkaa laskettiin eikä puusta pitemmälle päästy ja piti tilata aika ja lähteä linja-autolla suureen kaupunkiin ja mennä vieraaseen vastaanottoon kysymään mikä neitiä vaivaa kun aina vaan oksettaa ja etoo ja on paha ja vähän niinkuin huimaakin. että tulin vaan niinkuin kysymään. 

 valkotakkinen  tutkii ja tuumaa 

 antaa nitin ymmärtää että liian malttamattomia ollaan nyt oltu niinkuin nuoret naiset nykymaailmassa ovat

neiti siinä nolona itkua nieleskelee ja vasta vuosien päästä tulee sanat jotka silloin juuttuivat kurkkuun;  

entäs kuule tohtori ne nuoret miehenalut sitten!

***

Tällä viikolla ei ole kolmea sanaa, vaan alkulause eli viikon 42 kravun täytyy alkaa sanoilla Se oli sinä päivänä, jolloin…

Muuten säännöt ovat vanhat tutut eli otsikkosi mukaan luettuna krapu on tasan sadan sanan kirjoitus, ei enempää, ei vähempää. 

 

Värikollaasi 468

 Värikollaasi 468 (36/2025)

Syksyn sävyjä

 Tosiaankin kuvasta ei voi päätellä että talon ja pensasaidan älissä kulkee monikaistainen ja vilkas maantie. 

Talo on tosiasiassa siis kaukana maantien takana,

aika hassu kuva siinä mielessä..

kerrostalo sävysävyyn pensaitten kanssa

ruskanvärejä maassa

Värikollaasit 467

 Värikollaasit 467 vanhat lääkepullot ovat seikkaileet täällä blogissa vuosien varrella moneenkin otteeseen ja erilaisissa kokoonpanoissa eri haasteissa. Tässä nyt näin.

💚💚💚

Alkuperäinen kuva

haasteväri

Tuli on irti.

 -Hirviö!  Yksisilmäinen hirviö.  Se tuijottaa minua. Miksi se tuijottaa. Lähdetään menemään.. 

Silmät lautasen kokoisina Saku tapittaa johonkin eteensä polulle. 

-Hirviö? Missä sinä hirviön näet,  hekottelee Laku, toinen kaveruksista.  

-Saku, sinulla on liian vilkas mielikuvitus vai untako näät keskellä kirkasta päivää. Taisit käväistä jossain ihan muualla ihan oudoissa sfääreissä.  Tuosta sinun hirviöstäsi saadaankin hyvää polttopuuta nuotioon.

-Ai! Oi! Voi eii.. Pois! ..iiks rääks ...-no nyt tuo hirviösi vielä puhuukin.  Lakunkin mielikuvitus lähtee laukkaamaan. 

-Kai sinäkin kiljuisit jos persuksiasi tuli korventaisi ,  karjuu Niittymartikas tultuaan herätetyksi kesken päiväuniaan  keskelle roihuavaa tulihelvettiä.

 -Pii-paa-pii-paa kiljuvat muurahaiset ja pinkovat  paniikissa pois unohtamatta jälkikasvuaan.

 Viikolle 41 ei ole kolmea sanaa vaan yllä oleva kuva, joka toivottavasti inspiroi  kirjoittamaan eli siis kuvahaaste.

Muuten säännöt ovat vanhat tutut. Otsikko mukaan luettuna tasan sadan sanan tarina, ei enempää, ei vähempää. Jätä krapusi linkki Susun blogiin.

 

Syksyisiä tunnelmia

 

PilviVUORI taivaalla

Väriä makkarin ikkunan alla

Vanha pihapihlajamme 

Maisema 1.10.2025

Lokakuun ensimmäinen päivä ja pilvipoutainen sää. 

Odottelin auringonpilkahdusta kuvaa varten mutta turhaan.

+10 lämmintä

❤❤❤

Kännykuva on kännykuva...mm. syvyys puuttuu. 
Olispa oikea kamera..

HYVÄÄ LOKAKUUTA KAIKILLE.