Talo on tieltä katsoen täysin pimeä. Täysikuun kelmeä valo luo aavemaisen tunnelman talon ympärille. Huomaan kuitenkin talon toisen kerroksen ikkunassa himmeän valon, ehkä joku on kuitenkin kotona. Sytyttänyt lohdukseen kynttilän ikkunalle?
Mielikuvitukseni lähtee lentoon.
Miksi hän on yksin suuressa synkässä talossa?
Pelkääkö hän pimeää ja siksi sytyttänyt kynttilän?
Onko hän sairas, kenties kuolemaisillaan?
Vai lukeeko hän kirjaa..runoja
kynttiän valaistessa?
En saa vastauksia kysymyksiini ja niinpä alan hiipiä kohti edessäni häämöttävää ulko-ovea.
Juuri kun olen astumassa ensimmäiselle porrasaskelmalle kuulen ja näen kuinka takaani vasemmalta syöksyy minua kohti valtavan kokoinen eläin, kuin itse paholainen sysimusta turkki kiiltäen .Baskervillen koirako....?
***
Viikon 7 krapusanat ovat musta, runous, kynttilä.
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.
Uteliaisuus voi koitua kohtaloksi! Tai sitten se koira olikin lempeä ja kiltti, toivotti vieraan tervetulleeksi.
VastaaPoistaToivotaan niin!!
Koira oli varmasti kiltti ja säyseä mutta kerran vartioi taloa niin virkansa puolesta piti näyttää kuka on kuka.
PoistaEn ole lukenut Doylenin Holmes-tarinoita, telkasta vain joskus katsonut, joten koiraa en heti muistanut. No, toivottavasti tuo koira oli vain pihavahti eikä paha!
VastaaPoistaBaskervillen koira kuuluu lapsuuteni kauhunhetkiin, vieläkin puistattaa..
PoistaKaamean ihana - ihanan kaamea tunnelma ja uhkaava tilanne, mutta kun kertomus on minä-muodossa niin ei ole kertojalle käynyt huonosti.
VastaaPoistaMikä helpotus ♥
Hahaa Rita, hengissä täällä ollaan niin että ei käynyt kovinkaan huonosta! :oD
PoistaTunnelma oli aavemainen mutta uskon myös, että koira oli kiltti ja tuli vastaan.
VastaaPoistaTarina ei kerro miten kävi joten jäämme epätietoisuuteen...-)
PoistaTiivistunnelmainen kuvaus aavemaisen pimeästä talosta, joka herättää paljon kysymyksi. Ehkä esiin syöksyvä eläin onkin vartiossa ja joku kynttilän valossa touhuaa jotain luvatonta, ehkä.
VastaaPoistaEhkä tarinalle tulee jatkoa joku kerta?
Tarinan synty oli työn ja tuskan takana että pääsin tuohon asti, jatko taitaa jäädä salaisuudeksi!-D
PoistaNo nyt... jäin kaipaamaan jatkoa. Hyvä alku jännittävälle tarinalle. Toivottavasti loppuisi kuitenkin hyvin eikä valo johtaisi harhaan.
VastaaPoistaJaa-a, kun tarinan lopusta ei ole varmuutta niin yhtä hyvin voidaan kuvitella että se päättyi onnellisesti.
PoistaToivottavasti ovisyvennys ja/ tai auki oleva ovi antoivat turvaa :-).
VastaaPoistaOliko ovi auki? -)
PoistaTästä tuli minulle vähän Viisikko-fiilis ja luulen että se koira olikin Paulin Tim.jolla oli kiire emäntänsä luokse. Kiva ja yön tunnelmaa huokuva runo joka taipuisi myös jännäksi tarinaksi....:)
VastaaPoistaHienoa. Viisikkoni olen minäkin lukenut ja hyvin voisi kuvitella että heidän tekosistaan tässä on kyse! -)
PoistaViisikko ja Synkän Talon Salaisuus....mitähän ruokaa olisi tarjolla? 🤭
PoistaJaahas, pitäiskö kirjoittaa kaikki Viisikot uudestaan? Nykynuoriso ei paljon kirjoista perusta. Toista oli ennen...😂😂
PoistaArkipäivän kauhua! Kiva tarina! Hyvä hyvä!
VastaaPoistaKiitos mummo! ☢️
Poista