Kun kokosin tätä kuvaa niin mielessä ei ollut mitään sen erikoisempaa kunhan lisäsin ja poistin ja lisäsin kuvia. Kun asetin tytön istumaan pöydälle niin muisto lapsuudesta tuli elävänä sairasmieleeni.
Olin sairas ja pois koulusta syynä jälleenkerran angiina joka vaivasi minua usein lapsena. Istuimme tätini Anjan kanssa lapsuuskotini yläkerrassa pöydällä ja katselimme ulos, oli talvi ja samalla napostelimme kuivia makarooneja ja jutustelimme siinä niitänäitä.
 |
(Selvyydeksi mainittakoon että muuten kuvan tyttö ei muistuta minua.)
Kävimme Anjan kanssa usein sunnuntaiaamuisin kävelyllä ja muistoissani paistaa aina aurinko. Anja on minua neljä vuotta vanhempi ja muistan kun ajattelin että olisinpa minäkin jo noin vanha...
💙💚💙💚