Värikollaasit 442 (49/2024)

 Kollaasi 442 (49/2024)

Enpä olisi uskonut että osallistuisin vielä Värikollaasit haasteeseen. Yritin alkuvuodesta mutta en osannut/muistanut millään miten kollaasi tehdään. Pari tuntia sitten aloin aikani kuluksi taas yrittämään ja kuulkaa ei ollut helppoa..mutta ihankuin olisin kotiin tullut kun onnistuin jotenkuten ja muistiin palautui että ainiin noinhan se ennenvanhaan tehtiinkin.  

Mutta en onnistunut tallentamaan tuota väripalkkia jossa haasteen kulloisetkin värit ovat, joten tein kollaasin ihan mututuntumalla..saa kelvata näin aluksi  Ja tätä haastettahan vetää Aino jo monettako vuotta jo.

Kun vielä muistaisin miten tämä linkitetään...

Kirjavuosi 2024

Aloin kuuntelemaan äänikirjoja syyskuussa 2019, ensimmäinen kuuntelukokemukseni oli Johanna Venhon Ensimmäinen nainen. Sylvin tarina Kekkosen rinnalla. Tykkäsin kovasti ja siitä lähtien on kirja ollut kuunneltavana.  Alussa piti tietysti opetella kuuntelun teknistä puolta...mutta senkin opin aika pian.

 ------------

 Kirjoja on kertynyt tänä vuonna  73kpl. Luetteloin tähän vain ne todella todella kuunnellut. Punaisella merkitty on elämys ja ✶✶✶✶✶  

1. Jenny Blackhurs; Aina lähelläsi
2. John Boyne; Kaikki särkyneet paikat
3. Pihla Hintikka; Äidin oma  ✶✶✶✶✶
4. Riikka Pulkkinen; Viimeinen yhteinen leikki
5. Anna Jansson; Talventähti
6. Colleen McCullough; Okalinnut  ✶✶✶✶✶
7. Karin Wahlberg; Elämä jatkuu
8.  Karin Wahlberg;  Kevennä sydäntäsi                      
9. Irja Aro-Heinilä;  Kun emme mitään muuta voi  ✶✶✶✶✶
10. Heta Tuppurainen;  Isäni, Rölli ★★★★★
11. Jussi Lehtonen;  Mies jolla on naisen sydän
12. Eva-Riitta Siitonen; Perheeni tarina
13. Maria Peura;  Esikoinen ✶✶✶✶✶
14. Sini Silveri;  Miltä männystä tuntuu olla mänty  ✶✶✶✶✶
15.  Lepra;  Kirsti Ellilä  ✶✶✶✶✶
16. Annamari Marttinen;  Ero
17. Salli Kari;  Vedestä ja surusta ★★★★★
18. Tiina Tuppurainen;  Sinä olet perheeni  ✶✶✶✶✶
19. Venla Hiidensalo; Suruttomat
20. Ingeborg Arvola, Jäämeren laulu ✶✶✶✶✶
21. Iltatähti;  Laura Malmivaara
22. Katriina Ranne; Maa kuin veri
23. Tatiana Elf;  Äitinä omalle äidille  ✶✶✶✶✶
24. Moa Herngren,;  Ruotsalainen avioero  ✶✶✶✶✶
25. Ann-Luise; Bertell Oma maa
26. Salme Setälä; Kirjoitan pojalleni
27. Leena Parkkinen; Neiti steinin keittäjätär  ✶✶✶✶✶
28. Christina Erikson; Uskollisuuden vala
29. Johannes Lahtela; Yksinäisen miehen poika
30.  Aila Meriluoto; En minä vielä pääty ✶✶✶✶✶
31. Bernhard Schlink; Lukija
32. Saara Turunen; Hyeenan päivät. Rakkaudenhirviö. Järjettömiä asioita. Sivuhenkilö
33. Melissa Da Costa; Kaikki taivaan sini  ★★★★★
34. Tommi Kinnunen; Kaarna. Lopotti. Pintti ✶✶✶✶✶
35. Karin Smirnoff; Sitten menin kotiin ym.. ✶✶✶✶✶

• Leila Tuure.. 👍  
• Laila Hirvisaaren Sonja-sarja 👍
• Kristiina Vuori.. 👍
• Helena Waris..👍
• Paula Havaste..👍
• Kyllikki Villan lumoavat meriseikkailukirjat..👍👍

Nyt kuuntelen Anni Kytömäen uusinta upeaa teosta Mirabilis.

JOULUILOA

 

🎄🎄🌲🎄🎄

Tallinnan tuliaistalotkin on putsattu

Mökit nukkuu lumiset,

Nukkuu hanki, tanteret,

Tuikkii taivaan tähtivyö,

Pyhä nyt on jouluyö.

HYVÄÄ JOULUA!

⭐⭐☆🌟⭐⭐🌟☆☆⭐⭐

joulu 2024

joulu 2024

Tiernapojat

                                       ➡    Tiernapojat    

...oli lapsuuteni tärkeä osa jouluaattoa ja pitkälle aikuisuuteenkin.  Silloin pikkukylän muutamat rohkeimmat pojat "pukeutuivat" tiernapojiksi miekkoineen ja tähineen, yhdellä kasvot noettuina. Voi kuinka noloa se oli...koulusta tutut saman kylän pojat kiersivät taloissa  ja siinä sitten piti olla kuin ei oltaiskaan. Esityksiä oli monentasoisia ja jännittävintä oli tunnistaa keitä pojat olivat.  Muistan että kun tuli kohta "menkää ja surmatkaa kaikki.."  se tuntui kyllä aika pelottavalta..

Koulussa tätä esitettiin myös kuusijuhlassa eikä kukaan silloin  kyseenalaistanut Tiernapoikia. Mutta silloin oli silloin ja nyt on nyt ja aika on täysin eri. 

 

Tiernapojat eli tähtipojat on vanha kristillinen jouluperinne, laulunäytelmä, jota nuoret pojat alun perin kiersivät taloissa esittämässä. Tiernapoikaesitysten juuret ovat keskiaikaisissa raamatullisia tapahtumia kuvaavissa mysteerinäytelmissä. Kuvaelma perustuu pääasiassa Uuden testamentin Matteuksen evankeliumiin. Se kertoo itämaan tietäjien matkasta Jeesus-lapsen luo sekä kuningas Herodeksesta, joka määrää sotilaansa surmaamaan kaikki pienet poikalapset toivoen siten saavansa hengiltä myös vastasyntyneen Jeesuksen, ”juutalaisten kuninkaan”.

Suomeen tähtipoikaperinne rantautui Ruotsista ja se tunnetaan erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla. Näytelmässä on Herodes, itämaan tietäjistä Murjaanien kuningas, Herodeksen sotilas Knihti ja Mänkki eli tähdenpyörittäjä. Näytelmän kieli on säilynyt vanhahtavana Oulun murteena. Näytelmän lopussa tiernapojat toivottavat hyvää joulua ja pyytävät palkkiota esityksestään. Alun perin esitys ajoittui Euroopassa kolmen kuninkaan juhlaan eli loppiaiseen. Suomalaista tiernapoikanäytelmää on esitetty erilaisissa joulu- ja pikkujoulujuhlissa kouluissa, ravintoloissa, tapahtumissa tai yksityisissä tilaisuuksissa. Oulussa järjestetään perinteistä tiernakilpailua, johon osallistuu nykyisin sekä tyttö- että poikatiernoja.

Iltalehden vuonna 2024 tekemän kyselyn mukaan Tiernapojat ei ole Suomen suurimpien kaupunkien peruskoulujen jouluohjelmissa, eikä ole ollut siellä vuosiin. Näytelmässä on elementtejä, jotka tekevät siitä kristillisen, minkä takia tilaisuutta ei katsota koulun yhteiseksi. Arvostelua on herättänyt myös Murjaanien kuninkaan kasvojen värjääminen mustaksi eli niin sanottu blackface, josta on luovuttu.

Pukkiparka

 Nämä kaksi lystikästä joulukorttia edustavat täysin erilaista tyyliä kuin ed. postauksen R.Lindbergin kortit.  

Joulupukki on nähtävästi jakanut lahjat ja kovin kärsivän näköisenä hautoo jalkojaan..paleleeko vai onko jalat väsyneet aattokierroksella vai peräti rakot kantapäissä?

Jonnie Jacobsenin kortti

                                                        🌲🌲🌲

😅😅  Tarja Ilolan ihanaa naivismia joulukortissa  😂😂

Peikkolan jouluaatto

 Jouluaattoaamuna jo aikaisin riemu peikkolassa on ylimmillään.  Ylimääräistä energiaa puretaan riemukkaaseen piirileikkiin kuusen ympärillä. Pietu-ukko antaa viulun vinkua ja aamu valkenee hissunkissun 👇

                                                                ---

Kotvasen mentyä mamma komentaa hellästi koko peikkopesueensa ukkoaan myöten  ylös ulos ja mäkeen.  Raikkaaseen pakkas-säähän remuamaan siitä.   

 Lumi on jo peittänyt  kukat laaksosessa, järven aalto jäätynyt talvipakkasessa. Varpunen pienoinen, syönyt kesäeinehen (saa kauralyhteen..) järven aalto jäätynyt talvipakkasessa ... jää on vielä liian heikkoa sinne mennä mutta mäenlasku on hauskaa niin ukon kuin piiperoistenkin mielestä... 👇

..mutta hupsis.  Niinhän siinä kävi että ukko muksahti muksut selässään ja ihan päistikkaa pehmeään hankeen.   Siinä pyllyllään lumessa hekottaessaan ukko näytti niin perinjuurin hassulta  että lapsukaiset olivat tikahtua nauruun.  

"Nyt piisaa mäjenlasku.  Mun nenä kertoo jotta mamma on laittanu pöyän koriaksi.. niin sanoakseni,  jotenka nyt penskat kipinkapin lämpimään tupaan ja jouluatrialle" , Pietu komentaa ja hekottaa. 👇

                                                                 ----

    Mammalla on kuin onkin pöytä katettuna.  Herkkua on siinä monenlaista, mooonen-lais-ta ja kuiske kuuluu miltä ruoka maistaa, ruo-ka mais-taa.  Hyvin maistaa ja kaikki syövät vatsansa pullolleen  ohrapuuroa, kinkkua, makkaroita, sylttyä..  He kaikki, Miina-mamma, Pietu-ukko ja kaikki yksitoista tenavaa. 👇 

Mutta sitten..kukaan ei arvaa mitä mammalla on mielessään..arvaatko sinä? 

..voi kauhistuksen kauhistuksen kauhistus.  Pietun pahin painajainen toteutuu ja vielä jouluaattona!  Pesupaljuun mamma siis komentaa ukkonsa. Vesi on märrkäää-ä  ja Pietu kärsii,,👇

---

Vihdoin  vauhtirikkaan päivän jälkeen koittaa ehtoo ja ilta.  Peikkolan tuvasta kuuluu enää vain

 Miinan hiljaista hyrinää ja vällyjen mutkasta tyytyväisen unista tuhinaa.👇

Kun sängyssä lapsia on yksitoista       Huu ai jai jai jai puf
Ja hännät on solmittu yhteen             Huu ai jai jai jai puf
Niin myös peikkoäiti                       HUU ai jai jai jai puf
Hän lapsille laulaa                          Huu ai jai jai jai puf
Näin kaikista kauneimman laulun

HYVÄÄ JOULUA!

                                                   LOPPU

Kortit piirsi Rolf Lidberg Jonas 1930-2005 oli ruotsalainen taiteilija ja kasvitieteilijä, joka tunnetaan parhaiten akvarellimaalauksistaan ​​ja kirjoistaan, joissa peikot kuvaavat heidän elämäänsä lähellä Ruotsin Indal-jokea.

Peikkolan joulu osa 2.

 Peikkolan Miina-mamma on herännyt pirteänä jo ennen kukonkiekaisua piparileipomusten pariin.  Paitaressut ovat heräilleet  yksi toisensa perään auttamaan touhukkaina piparien teossa..tosin taikinaa katoaa vaivihkaa pieniin suihinkin mutta se kuuluu toki asiaan.

                                                                                                    👇

tässä kortissa on ihan hulvattoman hauska meininki 

                                                                                                                 

 Vilskettä siinä riitti,  jauhot pöllysivät mutta niin saatiin piparipossut ja -tassut paistettua ja maistettua ja herkullisiksi todettiin jokaisesta suusta.  👇☝

värivirhe johtuu kuvausolosuhteista..

-----

    

☝Kun piparitalkoot saatiin onnistuneesti loppuun ja jauhot pöllytetty pois poskilta  ja korvista alettiin Peikkkolassa valmistella vielä viimeisiä joulujuttuja.  Sininen rukki hyrisee Miina-mamman taitavissa käsissä ja pellavainen lanka kiertyy kierros kierrokselta kerälle.☝

Pikku-Aatu on mukana kaikessa mitä ympärillä tapahtuu ja vaikka ei tapahtuisikaan on Aatu-vauva mukana ja aivan ihmeissään.. nämä kiharaiset lastut ,,  ☝

-------

Niinkuin Pietu-ukko muistutti.. myös metsänväkeä muistetaan  jouluna pienintä hiirulaista ja päästäistä  unohtamatta.  Hirviperhe saa ison ison korillisen herkullisen maistuvaisia, punaposkisia pyöreitä omenoita.  Jokainen saa jotakin, ketään ei unohdeta, kaikista pidetään huolta. ☝

                                                                                                              👇

jatkuu huomenna..

Peikkolan joulu osa 1.

 Plarasin tässä eräs ilta postikorttikansioitani ja lähemmin tietysti joskus  keräilemiäni joulukortteja.  Voi kuinka kauniita tunnelmaltaan nuo entisaikain kortit ovatkaan.  Keräilin kortteja aikani ja lopetin niinkuin kaikki loppuu joskus.

Ihastuin silloin mm.  Rolf Fribergin kortteihin,  tässä muutama maistiainen. Kortit ovat muovitaskuissa enkä laiskuuttani viitsinyt ottaa niitä pois vaan kuvasin tässä joulukuun hämärässä ja  muovikin häiritsee...

                                                      🌲🌲🌲

Peikkolassakin joulu on tulollaan ja Pietu-ukko on hakenut metsästä soman, pienen joulukuusen jota hän kera lasten juuri nyt koristelee.  Eivät malttaisi odottaa että kuusi saa kaikki koristeensa oksilleen vaan hälisevät ja nujakoivat niinkuin lapsilla on tapana. Miina-mamma on myös puuhassa mukana ja joulutunnelma hiipii hiljalleen tupaan 👇

värien epätasaisuus johtuu kuvausolosuhteista..

Niin kuusi saatiin kuin saatiinkin koristeltua ja väsyneen onnellisina pikkupeikot kokoontuivat kuuntelemaan Pietu-ukon loruilemaa iltasatua  Päivänsäteestä ja Menninkäisestä... 

...mutta ennenkuin uni voittaa niin kuulkaahan lapskullat. Huomenna on jouluaaton aatto ja vielä on paljon puuhastelua ja riipustelua touhusteltavana.  Äiti-mammalla taitaa olla piparienleivontapäiväkin huomenna.  Eikä ulkoiluakaan sovi unhoittaa ja metsänväelle toimitettava jouluapetta ja -tervehdys ja .... 👇

värien epätasaisuus johtuu kuvausolosuhteista..

 

..ja niin Nukkumatti haki unisimmat höyhensaarille ja Vähän Isommat aloittelivat  huomenna odottavia puuhia  👇

värien epätasaisuus johtuu kuvausolosuhteista..

jatkuu huomenna..

Rolf Lidberg Jonas 1930-2005 oli ruotsalainen taiteilija ja kasvitieteilijä, joka tunnetaan parhaiten akvarellimaalauksistaan ​​ja kirjoistaan, joissa peikot kuvaavat heidän elämäänsä lähellä Ruotsin Indal-jokea.

Kolme kuvaa/Joulukuu

Tästä lähdettiin..

 Joka kuukausi julkaistaan kolme kuvaa. Kuvat saavat esittää vaikka mitä, mutta kuvan aiheen tulee alkaa meneillään olevan kuukauden nimen ensimmäisellä kirjaimella eli tammikuun kuvien aihe alkaa T:llä, helmikuun H:lla jne. 

Kuvat voivat esittää esim. maisemia, rakennuksia, tapahtumia, esineitä, eläimiä, ruokalajeja, juhlia........ 

Kun joka kuukausi julkaistaan vain kolme kuvaa, niin kiireisimmällekin on helpompi ehtiä mukaan. Ja kun lisäksi tietää jo etukäteen seuraavan kuukauden kirjaimen jolla kuvien aiheen tulee alkaa, niin on helpompi suunnitella kuvien ottoakin.

...viimeinen vastaus haasteeseen on J  

🌸🌸🌸

Juomalasit

Juomalasi eli lyhyesti lasi on lasimassasta valmistettu lieriömäinen tai jalallinen astia, josta juodaan. Juomalasit ovat useimmiten ohutreunaisia ja läpinäkyviä, ja yleisin koko on noin 15–25 senttilitraa.  Lasista juodaan useimmiten kylmiä juomia, kuten vettä, maitoa tai mehua sekä alkoholijuomia. Erityyppisiä alkoholijuomia varten on erilaisia laseja, kuten 30–50 senttilitran olutlasi, viinilasi, shottilasi ja samppanjalasi.

Juomalasi täytyy jäähdyttää hitaasti, jottei lämpötila laskisi massassa epätasaisesti. Jos kylmään lasiin kaataa kuumaa juomaa, epätasaisesti tapahtuvasta lämpenemisestä johtuvat massan jännitykset voivat purkautua ja lasi särkyä. Tästä syystä tavalliseen lasiin ei saisi kaataa kuumaa juomaa vaan tulisi käyttää mieluummin mukia tai kuppia.

🍺🍹🍷

Juustohöylät

Juustohöylä ei kuitenkaan ole suomalainen keksintö vaan se on keksitty vuonna 1925 Norjassa. Massatuotantoon se lähti muutamaa vuott Suomeen juustohöylä rantautui 1930-luvullaa myöhemmin ja

🍮🍮🍮

Juoru/Arkijuoru

Juorut eli kolmiokukat kuuluvat runsaslajiseen kasvisukuun. Huonekasveina juorut ovat nopeakasvuisia ja kaunislehtisiä rönsyileviä amppelikasveja.

Helppohoitoinen ja sopeutuvainen juoru on hyvällä kasvupaikalla nimensä veroinen – leviää kuin juoru.

Arkijuoru on juoruista perinteisin huonekasvi. Arkijuorun lehdet ovat kokonaan vihreät ja kukat valkoiset.

Juorut sopeutuvat hyvin monenlaisiin oloihin. Viihtyvät parhaiten amppelissa ikkunalla valoisalla paikalla. Selviytyvät myös niukassa valossa.

Juorut pitävät tasaisesta, runsaasta kastelusta, mutta toisaalta kestävät myös ajoittaista kuivumista hyvin. Kasvukaudella juoruja lannoitetaan joka toisella kastelukerralla miedolla lannoitteella. klik

                                                     

Ikuinen tuli?

 Muistatteko vielä valotulppaanikimput?  Niitten kulta-aika oli siinä n.2008-2012.. ja  värejä oli moneen lähtöön, minulla oli punaiset ja allaolevien kuvien valkoiset tulput.  Punaiset ei kestäneet muistini mukaan kauankaan mutta sensijaan nämä valkoiset ovat kai ikuiset. Mutta se tässä on ihmeenä että meillä oli suuri remontti 2012 jolloin vein kimpun pikku wessaan valoa tuomaan ja siellä se on ollut siitä lähtien ja valot jokaisessa kukassa ovat palaneet koko ajan.   Aika hyvä ja kannattava ostos.

Tulppaanit hämärässä wessassa..

..ja päivänvalossa

PARAS JOULUTORTTU

 Sairastin kouluikäisenä angiinan monta kertaa vuodessa.  Kun kipu kurkussa alkoi  heittäydyin  puhumattomaksi syystä että tulehdus vaikeutti puhettani joten päätin olla  hiljaa että menisi mahdollisimman kauan  ennenkuin  Äiti huomaisi minun  taas sairastuneen.   

Taisin olla neljännellä luokalla kansakoulussa, joulu- ja kuusijuhlakin lähestyi kun kurkkukipu alkoi taas  -ja taas oli asiaa  ` Heiskaselle. 

Suljen silmäni ja olen jälleen tuvassa leivinuunin viereen pedatussa sivustavedettävässä kuumeisena ja  sairaana.  On Tapaninpäivä.  Ida-mummu on käymässä.  Äiti on keittänyt kahvit.  Siinä he istuvat hämärtyvässä tuvassa.  Mummulla huivi solmittuna leuan alle niinkuin aina muulloinkin.  

Kuuntelen hiljaista sananvaihtoa, joulukuusessa kynttilät.  Äiti tuo minullekin joulutortun ja mehua.  On turvallinen olo.

***

Tämä on siis vuoden viimeinen krapuhaaste ja sen kunniaksi viikolla 49 saa kirjoittaa ilman vaatimuksia ja kahleita. Ei siis ole kolmea pakollista sanaa, ei kuvavihjettä, ei aihetta tai alkulausetta. Ainoa sääntö on se sata sanaa. 

 🙏

Kiitos SusuPetal ja Cara tästä minun ensimmäisestä Krapuvuodestani.

Satuilin 24krapua vuoden aikana. Sitä ensimmäistä pähkäilin ja jännitin uskallanko julkaista.  Kun Susu julkaisi sunnuntaisin krapuaiheen niin jokaikinen kerta olin luovuttamassa, liian vaikea. Aihe muhi päässä? ja vähitellen ideanpoikanen alkoi itää.

Hyvää JOULUNalusaikaa.

 

TERAPIASSA

Terapeutin vastaanotolla.

- Näytän sinulle nyt kuvaa.  Rauhoitu.  Tyhjennä mielesi ja kerro mitä näet siinä.  Ihan rauhassa.  Keskity.  Hengitä.  Sukella kuvaan ja anna sen kertoa.

-Ei se kerro mitään.  Ei meillä lapsuudessa...

- Hyvä juuri noin.  Löysit heti yhden tärkeän elementin; lapsuus.  Voisimme nyt lähestyä ja  käsitellä lapsuuttasi tämän kuvan avulla. Näetkö itsesi kuvassaa?

-En.  Olen varmaan ruokkimassa kanoja tai harventamassa porkkanamaata tai kantamassa vettä saunapataan tai..

-Mitä tunteita se sinussa herättää.

-Että huhheijaa oli siinä liian paljon tekemistä ja liian paljon kaikkea  pienelle tytölle.

- Mitä sanoisit nyt  tuolle pienelle tytölle?

-  Sinä "pärjäsit" kun oli pakko pärjätä. 

----

  

(Susanne Gottbergin & Markus Kåhren maalauksia)

Viikolla 48 on vuorossa jälleen kuvahaaste. Ei ole kolmea sanaa, vaan yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina. Kuvasta löytyy paljon muuta kerrottavaa.
Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

Aamuinen tuokiokuva keittiön ikkunasta.

 Tänä aamuna oli ensimmäinen lumipeite täälläkin, jo oli aika.

                                                      🌟🌟🌟

Valkoinen Marraskuunkaktus

Valkoinen Marrakuunkaktus on availlut kukkiaan viikonverran. Punasävyisethän lopettivat kukinnan parisen viikkoa sitten. Täältä löytyy lisää ja tarkempaa tietoa kasvatuksesta.  Minä menen mututuntumalla.  Huomaa kaunis punainen emi? joka pilkistää kukan keskeltä.

 

Tämä kukkii vasta ekaa kertaa, ja ikää tällä on vasta noin pari kolme vuotta.

🌾🌾🌾

Tämä on kukkapöydän päällä jossa se saa kasvaa vapaasti.  Olenkin siirtymässä pois kaikista amppeleista.  Kukkia on vaikea hoitaa ja kastella amppeleissa.

UUTINEN

 

"Uutisia, uutisia  joulu tulee-ee..",  vauhdista ja innostuksesta hengästynyt PappaJänönen pyyhälsi metsäpolkua niin että sammalet, risut ja männynkävyt lentelivät.  

PikkuJänö loikki minkä honteloilla koivillaan taisi PappaJänösen kintereillä ja touhusi,  "..tulee tulee se,  ku-kun harjoittelin miten ojan yli loikataan niin huppif vaan, lämähdin suoraan pehmoisen pumpulimaton päälle ja Pappa shanoi että se on lunta,  maittappa ja minä maittoinkin...se oli kylmää!"  

Punatulkut pyrähtelivät puiden oksistoissa,  kettupariskunta höristi korviaan.  Kaikki hälisivät ja kuiskivat riemuissaan, -joulu!

"..niin, kuka on tulossa havahtui MammaJänönen askareistaan metsänväen hälinään ja työnsi päänsä Jänötuvan oviaukosta,  siristeli hetken silmiään, solmi esiliinansa nauhat tiukemmalle ja päivitteli; voi tuota Pappaa, aina touhuamassa.

 ***

Viikolla 47 kravussa on vuorossa jälleen aihe ja aiheena on UUTINEN eli siitä sitten kirjoittamaan mitä tahansa annettu aihe inspiroikaan.

Muuten säännöt ovat vanhat tutut. Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

Kuva liittyy löyhästi tarinaan

Kierrätysasiaa

 

Viime kesänä tuli voimaan uusi jätelaki joka velvoittaa omakotiasujatkin kierrättämään biojäteensä.  Asun omakotitalossa ja niinpä alkoi pähkäily miten asia hoidetaan.  Elokuussa alkoi tapahtumaan kun kolme naapuriamme ilmoitti halukkuutensa meidän huushollin lisäksi kimppakeräykseen. Loistavaa!  Biosäiliön paikaksi sovittiin sovussa meidän autotallin vierusta jossa oma sekajätesäiliö on myös.

  Olen vuosikausia maanitellut, suostutellut ja yrittänyt perustella kaikin keinoin miehelle kierrätyksen tärkeyttä ja hyötyjä, mutta ei kun ei niin ei. Tarvittiin oikein lakiasetus että tämä suostui edes kuuntelemaan miten kierrätys meillä toimisi. Jätepaperin olemme vieneet aina ennenkin kierrätyspisteeseen mutta nyt sama tehdään muoville (ja sitä tuleekin eniten) kartongille, biojätteelle.. Lasi on vielä kysymysmerkki (miehelle)  Tästä seurasi se että sekajätteen tyhjennys voitiin vähentää kerran kuussa tapahtuvaksi sillä kun ennen kaikki pantiin sekajätteeksi niin nyt sitä tulee vain pieni muro-osa entisestä.  Kyllä voi ihminen iloita pienestä!

Vinkki!  

Laitan biopussin pohjalle munakennon puolikkaan, se imee tehokkaasti mahd.nesteet ja pussi pysyy napakampana.

💪👍👍 

Miten teillä muilla, onko kierrätys kunnossa

Löytöjä Ⅲ

 KLIK muistan kun ed. blogikauden aikaan löysin tuosta linkistä mielenkiintoisen ja koukuttavan tavan tehdä kuvia. Osoite löytyi vielä mutta enää ei silmät ja kärsivällisyys kestäisi opetella uudestaan.  Olin tallentanut tekeleitäni pinterestiin ja löysin niitä ihan yllättäen muutama päivä sitten.  Ihan kiva löytö. vuosilta noin 2015-2018.

Klikkaa kuvaa niin näet suurempana

Oi miksei saavu noutamaan tuo prinssi uljas
 nuori sadun ihmemaan..

Kartanon hieno rouva ja hänen palvelijansa lumituiskussa

..näin huulet kuiskii silmät loistaa läpi kyynelten