Maantie oli kapea ja tuntui jatkuvan loputtomiin naisen hoiperrellessa epävarmoin askelin eteenpäin.
Pientareella edessään hänen huomionsa kiinnitti pieni, miltei huomaamaton taulu.
Särkyneitten unelmien majatalo. Tervetuloa.
Salaman valaistessa maiseman nainen näki ikkunoista hohtavan valon ja koputti.
Ystävällisen oloinen mies avasi oven sanoen; "- Tiesin odottaa sinua. Tervetuloa " ja kiinnitti tutkivan katseensa naisen läpimärkään olemukseen.
"- Näen että olet väsynyt ja murheissasi. Mikä sinua painaa, miksi olet allapäin."?
Nainen tunsi olevansa romahtamaisillaan ja tuskin tajusi ystävällistä kysymystä. "- Jaahah, vai sillä tavalla." mies katsoi tulijaa ja luki vastauksen tämän epätoivoisista kasvoista. "- Kaikki me teemme virheitä. Tulehan ystäväiseni niin saat ruokaa ja kuivaa yllesi."
***
Viikon 10 krapuaiheena on MAANTIE eli siitä sitten kirjoittamaan mitä tahansa annettu aihe teissä inspiroikaan.
Muuten säännöt ovat vanhat tutut. Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.
kuva pixabay |
Tuntuu melkein liian hyvältä ollakseen totta tuollainen paikka tuohon hetkeen! Toivottavasti on totta.
VastaaPoistaTuota tapahtuukin vain saduissa joissa on onnellinen loppu!😮💨😮💨
VastaaPoistaOlipa hyvä vastaanotto. Olisipa kaikille särkyneille unelmille...
VastaaPoista...tai edes pienelle osalle särkyneitä! 🙂↔️
PoistaLohduttava loppu, löytää paikka ja suoja missä saa lohtua ja aikaa kasaa unelmiensa sirpaleet...Onneksi huomasi sen majataulun pienen taulun! Ihanasti kirjoitit.💗
VastaaPoistaTällä naisella oli onnea tai tuuria..🤔
Poista