"ÄLÄ UNOHDA MINUA"

 

"Älä unohda minua" kuulen viereltäni hennon kuiskauksen. Oi Lemmikki, kukkasista pienin ja suloisin.  Sen taivaansininen kukinto puhuttelee minua.  Anteeksi pyytelemättä, melkein röyhkeästi se nousee uudelleen joka kevät,  yhtä pienenä ja hentona, pöyhkeilemättä mutta tietäen että on..  Eikä  kaipaa herätäkseen  uuteen muhevaa mustaa multaa, mutta kastepisaraa  kaipaa. 

Katselen Lemmikkiä. Yhtä pieneksi tunnen itseni  tällä planeetalla johon minut on istutettu tahtomattani, itseltäni lupaa kysymättä.  Olen kuin turisti joka  hetken vaeltaa tietämättä  suuntaa, päämäärää.

Ja niinkuin Lemmikki minäkin olen noussut joka kevät uuteen, yrittänyt uudistua . Vuosi  vuodelta yhä vähempään tyytyen, mutta yhä kysellen itseltäni minne matka, etkö voisi jo päättää..  

 ***

Viikon 40 krapusanat ovat turisti, planeetta, lemmikki.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.

Orvokki

MUSTAT LAKERIKENGÄT

Pieni tositarina pienen tytön mustista lakerikengistä! 

Olin siinä 8-9 vuotias, ehkä nuorempikin.. ja alkukesä kun äiti lupasi että saisin mennä kylän osuuskauppaan ostamaan itselleni kesäkengät! Näin vähän isompana olen miettinyt tilannetta että mikä vastuu pienelle ujolle tytölle...no. Olihan kotikyläni tuohon aikaan tuttu ja turvallinen "lintukoto", kaikki tunsivat ja tiesivät toisensa.

Kauppa oli tuttu, myyjät tuttuja naapurin tyttöjä niin jospa äiti oli tehnyt sopimuksen heidän kanssaan käytyään itse kaupassa, että minulla olisi lupa  ostaa kengät itselleni! Niinpä lähdin tuttua kylätietä kaupalle, matkaa sinne ei ollut kotoani kuin ehkä puolisen kilometriä jos sitäkään.  Myymälä apulaisena oli tuttu naapurin tyttö Aino jolle ujona esitin asiani.. 

  ...kengät.  En muista kuinka suuri valikoima hyllyssä oli, tuskin paria kolmea mallia enempää.  Aino nosti eteeni tiskille tavalliset kangaskengät. (tennarit?) Väriä tai muita yksityiskohtia en muista mutta sen muistan että en huolinut noita rumia kangaskenkiä vaan kerroin rohkeasti haluavani nuo mustat lakerikengät jotka näin hyllyssä. 

Vuosien kuluessakin kun tapahtuma muistuu mieleen  näen Ainon ystävällisen, mutta jotenkin "tietävän" ilmeen kun hän asetteli ostokseni kenkälaatikkoon. Haluan muistaa että silkkipaperiin vielä.....varmasti Aino sitoi laatikon vielä sellaisella  ihanalla puotinarulla kiinni että sitä oli pienen tytön helpompi kantaa.  Muovipusseista- tai kasseista ei tiedetty vielä mitään. Ja niin läksin iloisena takaisin kotia kohti. Uudet, kauniit lakerikengät laatikossa.. aurinko paistoi, kesä oli aluillaan. 

Matka kaupalta kotipihaan taittui hetkessä. Arvatenkin minulla oli kiire mielessä ja niinpä kipitin ohi Torvisen navetan ja perunapellon, muutama askel pienen niityn kautta,  ohi mummolan ja pian näkyikin jo koti. 

Äiti istui ulkorappusilla, -oliko jo odotellutkin.  Avasin hengästyneenä laatikon jossa kaunokaiset odottivat, oi kun ne olivatkin kauniit.  Esittelin kengät äidille.....sitten tapahtui jotain...sanoja en muista, vain sen valtavan pettymyksen tunteen kun kuulin äidin sanovan etteivät nuo sopisi arkikengiksi...ja että minun pitäisi lähteä kauppaan takaisin vaihtamaan lakerikengät niihin kangaskenkiin.. 

Tähän loppuvat  muistikuvani tapahtumasta. En saanut silloin lakerikenkiä  mutta piirsin sellaiset itselleni ja siinä ne nyt vihdoin viimein ovat, pikkutytön harras toive toteutui- parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Liian hienot ne olisivat olleetkin arkikengiksi.

                                                     👩👩👩

kuva liittyy todellakin
kertomukseen

Olipa kerran blogistaniassa Teemakuun taidetta/Oma kuva niminen

haaste ja tuohon haasteeseen osallistuin tällä tarinalla ja -kuvalla vuonna 2016.

 

PS. Tein vähän taustatutkimuksia ja voi ihme, löysin haasteen. Kiitos  Millin, haasteen pitkäaikainen vetäjä ja kiitos  internetti, sinussa on paljon hyvääkin..

👩👩👩

Hauska tutustua

 Ystäväkirja 🌺

 

                 Lisäsin itse nämä kysymykset/vastaukset:                          

Kissa vai koira: koira                             Lempihedelmä: persimon  

Teatteri vai elokuva;teatteri                        Pelkäätkö pimeää: en

Ikäni: 50-90 välillä                        Paras elokuva;Hiljaiset sillat                                                                   

  Vinkvink..tämän voi toteuttaa niinkin että pomit vain kysymykset normaaliin tapaan, vastaat niihin ja postaat  postauksen.

Lataa sivut, täytä, julkaise

Risteilin tässä joku ilta blogeissa ja päädyin Saran pitämään 

 Villa Emilia (My Woodland Garden) blogiin joka on täynnään ihania kuvia ym. mielenkiintoista.  

Sieltä löysin Saran muistoja herättävän postauksen Ystäväkirjasta jonka oli pannut alkuun 

Eveliina  Elämän taiteilua blogista

  Tarkoitus on tallentaa ylläoleva ystäväkirjan aukeama tyhjänä, täyttää se julkaista omassa blogissa.  Tein niin + lisäsin muutaman omakeksimäni kysymyksen. 😇

  --------- 

Minullakin oli lapsuudessa sinikantinen ruutuvihko täynnä muisteja, 

kivoja värssyjä ja ystävien kirjoittamia terveisiä.

Mutta

sitten tuli eräs aika pikaiseen tehtävä muutto.  Jätin vihkon että haen sen myöhemmin mutta aika olikin liian myöhään,  suureksi surukseni vihko oli kelvannut jollekulle...

"Enkeli lentää liihottaa,

sinulle onnea toivottaa."

------------

Olen huono kalastelemaan vastauksia mutta kiva

jos annat tämän ystäväkirjan kiertää

Minulla oli ainakin kiva olla hetken lapsellinen

💖💖💖

PIENI KETUNPOIKA

 

Kostean sumuverhon väistyttyä synkän korpimetsän ja syksyisten laidunmaitten yltä käy pieni ketunpoika levottomaksi kotikolossaan.  

Se on jo kauan vaistonnut että ulkomaailmassa odottaisi jotain ihan uutta, jotain ihan erilaista kuin tässä tutussa lämpimässä kotiluolassa johon äitikettu tuo säännöllisesti maittavan aterian poikaselleen.  

 -Pikkukettu tietää että nyt se aika on tullut, aika lähteä matkaan ja rynnätä seikkailuun. Pörhistäessään turkkiaan se tietää että valkoinen hännänpää on jotenkin tärkeämpi kuin mikään muu.  

Sydän sykkyrällä ja hengitys jännityksestä lepattaen se nuuskii uteliaana outoja tuoksuja ympärillään.

Äitikettu on kyllä opettanut poikastaan olemaan  varovainen kun tämä kasvettuaan tarpeeksi lähtisi tutustumaan  uuteen  maailmaan joka ympäröi turvallista kotiluolaa..

 

         ***

Viikolla38  on vuorossa jälleen Krapu ja sanat hengitys, utelias, sumuverho  

Muuten säännöt ovat vanhat tutut. Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

Luonto ihmeissään lämmöstä

 Syyskuu pian puolivälissä mutta kesäinen lämpö jatkuu.  Tänään kastelin vielä pelakuut, amppelin  ja samettikukat ja tuumin että onneksi ei ole jtk kesä.  Muutaman ruukun olen tyhjännyt jo pois. 

Kultapiiskukin ehti kukkia tänä vuonna.  
Joskus ensimmäinen hallayö tuli niin aikaisin että
piisku ei ehtinyt kukkaan.
👍👍👍

Kohta saan kerätä kirkkaan oranssit Lyhtykoisot sisälle 
kuivaan.  Oranssi väri kestää hyvinkin yli talven.
🌱🌱🌱 

Äitienpäiväruusut kukkii..
💖💖💖

                                                      💓💓💓

HOLOPAISEN MUISTINMENETYS

-Kuules nyt Holopainen.  Kysyn vielä  viimeisen kerran. Missä olit 1.4.2012 klo. 23.00.? 

-En muista.

 -Väitit aiemmissa kuulusteluissa nukahtaneesi lintutorniin jossa uskottelit olleesi kiikaroimassa nähdessäsi uutisissa harvinaiseksi tiedetyn Rusoposki Haikaran.  Holopainen, pitääkö tämä paikkansa?

-En muista.

-Muistutan vielä mistä sinua syytetään.  Olet kyseisen silminnäkijän mukaan nähty kyseisenä yönä kyseisessä paikassa kyseisenä aikana varsin kyseenalaisissa tunnelmissa erään kyseisen neiti-ihmisen ikkunan alla.    Ja jossa silminnäkijä havainnut  hm.. henkilön hoilottavan kurkku suorana, vieläpä väärää sävellajia käyttäen tunnettua iskelmää "Muisto vain jää.."   Kysyn vielä kerran.  Miksi juuri tämä kyseenalainen iskelmä, vaikka lauluja, haikean kauniita ballaadejakin on.  Holopainen.  Miksi?

-En muista.

'''' '''' '''' '''' '''' 

Viikolla krapu37 on vuorossa jälleen aihe ja aiheena on MUISTI eli siitä sitten kirjoittamaan mitä tahansa annettu aihe teissä inspiroikaan.
Muuten säännöt ovat vanhat tutut. Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

'''' '''' '''' '''' ''''

 En muista miksi olen taas poliisin kanssa tekemisissä?

 ..mutta nyt taistelemaan saanko linkitettyä tämän Susun blogiin.

ps. ei onnistunut linkitys täydellisesti mutta mikä tässä maailmassa olisi täydellistä? 😇😇😇😇

Kielikukkanen kukoistaa

 

👀👀👀👀👀👀👀👀👀👀👀👀👀👀👀👀

14.9.2021

 alla huono kuva tasan kolmen vuoden takaa. 

Kopioin sen instastani siksi huono laatu.  Mutta niin, kolme vuotta sitten ensikosketus talveen -21 saatiin jo ennen syyskuun puoltaväliä.  Kyllähän lumi  suli muistaakseni samana päivänä jo, mutta kuten kuvasta voi päätellä samettikukat olivat täydessä kukassaan ja kukkiva tatarpensas painui kasaan lumen alle. 

Muistelin että tämä tapahtui viime vuonna,
minne hävisivät ne kaksi vuotta?

PERJANTAI 13.9.2024

Nettitietoa 13.s perjantaista  

 Perjantai 13. päivä mielletään epäonnen päiväksi ympäri

maailman. Numero osoittautui epäonnen luvuksi jo Raamatun viimeisellä aterialla, kun kolmastoista ateriaan osallistunut, opetuslapsi Juudas kavalsi Jeesuksen. Äärimmäisyyksiin taikausko on viety hotelleissa, joista puuttuu 13. huone tai kerros sekä niissä lentokoneissa, joista käytävää 13 on turha etsiä. Uskaliaimmat kuitenkin uhmaavat tiukassa istuvaa numerotaikauskoa – ja menestyvät!

Raamatussa luvuilla 7, 12 ja 40 on symbolinen merkitys ja ne toistuvat läpi Vanhan ja Uuden Testamentin. Eritoten numeron 12 uskotaan Raamatussa tuovan onnea. Onnenlukua seuraava 13 sitä vastoin mielletään pahuuden ja epäonnen numeroksi. Kristinuskossa kolmentoista historia on petollinen: viimeisellä aterialla istui 13 ihmistä, joista 13. oli petturi Juudas. Vuosien saatossa kyseisen numeron pelosta on muodostunut yksi maailman yleisimmistä, ellei jopa yleisin taikauskon muoto.

Epäonnen historia

Taikauskon avaimet. MTV3/Shutterstock, 2010

Perjantai kolmastoista on universaali epäonnen päivä, jolloin noudatetaan erityistä varovaisuutta. Usko kyseisen viikonpäivän epäonnisuuteen juontaa numeron 13 lailla juurensa Raamatun tapahtumiin. Joidenkin uskomusten mukaan kun perjantaihin osuvat sellaiset suuret tapahtumat kuin Eevan ja Aatamin omenaepisodi, suuri vedenpaisumus ja Baabelin tornin sortuminen. Myös Jeesus ristiinnaulittiin perjantaina. Perjantai kolmannentoista epäonnisuus sai vahvistusta mustana perjantaina 13. lokakuuta 1307, jolloin Rooman paavi ja Ranskan kuningas julistivat kuolemantuomiot harhaoppisiksi leimatuille temppeliherroille ja kiduttivat näitä julmasti ennen kuolemaa.

❤❤❤❤❤❤❤❤

 Aiotko siis käyttää omaisuuden raaputusarpoihin ja yrittää voittaa jättipotin, vai kärsitkö Paraskevidekatriafobiasta? Mikä se on? Mitä se on? Kyllä, paraskevidekatriafobia on perjantai kolmastoista -fobia. Ja niitä on paljon Ranskassa.

Mutta kumma kyllä, perjantain ja numeron 13 yhdistäminen ei ole merkki huonosta onnesta tai pelosta kaikkialla. Espanjassa väestö pelkää enemmän tiistaina 13. päivää, kun taas italialaiset pelkäävät perjantaina 17. päivää.

❤❤❤❤❤❤❤❤

 

Värihaaste/Musta tuntuu..

 Repolaisen värihaasteen MUSTA  vastaukseni tässä.  Luulin että löydän mustaa meidän huushollista muka paljonkin, hämmästyin oikein että eipäs löydykään.  Vaatekaapista löytyy mustaa mutta sen  ovea en aukaise teille.

Vähäiset laukkuni voin esitellä, olkaapa hyvät; kevyt kiva kangaskassi, vasemmalla vanhin (tosi vanha) ja rakkain käsveska, sitten eniten käyttämäni laukku, sitten pieni juhlalaukku. Takana pilkistää Seinäjokisen Annen, ent.blogistinkin tekemä valko/musta laukku.

♥♥♥♥♥♥♠♠♠♠♠♠♠

Valkoisen vastakohtana musta on kuoleman, pimeyden ja surun väri. Se yhdistetään usein synkkyyteen ja vakavuuteen. Liturgisena värinä mustaa käytetään pitkänäperjantaina ja hautajaisissa sekä katolisessa sielunmessussa.

Mitä musta väri kertoo?

Musta on väri, joka liittyy salaiseen tietoon ja jopa liittyy paljon taikuuteen. Käytännöllisemmässä mittakaavassa musta on väri, joka piilottaa. Sitä voidaan käyttää piilottamaan tunteita, erottumaan maailmasta, jopa piilottamaan painoa, koska se on hoikistava väri

Kenelle sopii musta?

”Musta on väreistä pahimpia. Se sopii kasvoja vasten ainoastaan talvi-, ihmisille joita on suomalaisista vain 12 prosenttia. Jos ei kuulu talvi-ihmisiin, musta poolopaita vanhentaa ja korostaa ryppyjä, juonteita ja tummia silmänalusia.  oma huom.hyvä tietää

Mustia kissoja on perinteisesti pidetty huonon onnen aiheuttajina

OLETKO  SINÄ  TAIKAUSKOINEN?

HÄÄKIMPUN HEITTO

"Huomio kaikki naiset ja naishenkilöt.  Vuorossa on morsiuskimpun heitto, käyttäkää tilaisuus hyväksenne, makeaa mahan täydeltä.. " kailottaa bestman mikrofoniin joka vinkuu ja vonkuu kuin kissat maaliskuussa.  

Morsian pöyhii kuohkeaksi tupeeratun, hohtavan kuparin väriseksi sävytetyn  kampauksensa,  -kohentaa olemustaan ja ennestäänkin muhkevahkoa rintavarustustaan jos mahdollista vieläkin muhkevahkovammaksi..asettuu asemiin, ottaa tukevahkon haara-asennon kuin moukarinheittohäkissä?    Leiskauttaa kaikki ruusut, daaliat, neilikat, rhododendronit, päivänkakkarat, kielot  korkeassa kaaressa, tupeeraustaan hipoen   päin kirkuvaa  naisjoukkoa.  Paavo Noposen  sanoin; Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. 

Kädet viuhtovat, irtoripset läpsyvät. Kampaukset hajoavat, kynnet katkeilevat.  Jonkun nilkka nyrjähtää kymmenen sentin koroissa. Voisi haistaa  onko käytetty deodoranttia..  mutta kimppu lentää lentää lentää.

***

SusuPetalin luotsaama Viikon 37 krapusanat ovat 

heittää, maku, käyttää.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessa.

Kolme kuvaa/ Syyskuu

 Aivan uskomatonta että on jo syyskuu ja niinpä  Kristiinan Vain kolme kuvaa kuussa haasteessa vuorossa siis S.  Onko päivissä vähemmän tunteja kuin ennen?

Sato.
Yhden tomaatintaimen taktiikalla saatiin muutama tomsku.

🍅🍅🍅

Sipuli.
Tykkään sipulista ja lisään sitä ruokaan kuin ruokaan

                                                      🍋🍋🍋 

Sydän.
Vähän hassu kuvakulma. Sydämen paikka on 
lasivitriinin sivussa

                                                      💗💗💗

"POLIISISTA..

..päivää."  Maija havahtuu unestaan kun puhelin hälyyttää. Mieskö, seilaa missä seilaa, nytkö muisti? 

-"Täällä asemalla yksi taiteilijan alku olisi kyytiä vailla kotiin",  kuuluu rauhallinen ääni puhelimesta.

- "Niko?  Mitä hän on tehnyt, miksi siellä"?

-"Noo se selviää kun tulette tänne.."

  Syyllisen näköinen poika ja kaksi sen kaveria löytyvät odottamasta.

- "Niintuota", aloittaa poliisi ja Maija tunnistaa äänen aamuisesta puhelusta.

-"Aamupartio tavoitti nämä kaverukset hetki sitten hieman kyseenalaisista  puuhista"..

-"Äiti ei me"..

-"Ootas poika, tuossa kollegoiden kanssa mietittiin  niinjotta poijaat poliisitalon seinään sopisi myös  tällainen  upea grafiitti.  Mitäs sanotte, olette lahjakkaita nuoria ja nuoria haluamme kannustaa"?

Kuului vain kolme syvää, helpottunutta huokausta.

--------------------

Kuva liittyy tarinaan oleellisesti

Viikolla 36 on vuorossa kuvahaaste. Ei ole kolmea sanaa, vaan yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina. 
Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.