Voi sentään mitä tapahtui...

 Voi minua mitä menin tekemään.  

Rikoin itselleni antaman lupauksen olla kiinnostumatta/tustumattakaan ns. tekoälyyn kun se on ärsyttävästi  tunkemassa jokaikiseen paikkaan ja asiaan! Ja nyt. Minä.  Heti vuoden ekana päivänä menen ja kysyn(ihan vahingossa..) T.Älyltä josko sillä olisi ideaa uuden vuoden runoksi aiheena toivorikkaus.  

Sillä jokainenhan meistä toivoo uuteen vuoteensa kaikkea mahdollista hyvää vaikka jokainen tietää  että vuoteen mahtuu ehkäpä enemmän sitä ikävää kuin mukavaa.. 

Ja tuollaisen runon se minulle tarjosi, jos oikein rehellinen olen niin minua pelottaa tälläiset tekoälyt ym...

KOHTI HUOMISTA

Kun pimeys saa hetkeksi otteen,

ja polku tuntuu epävarmalta,

muista valo, joka sydämessäsi itää,

pieni liekki, joka ei koskaan sammu.

Jokainen aamu tuo uuden mahdollisuuden,

kuin tyhjä sivu, odottaen tarinaa,

joka sinun on kerrottava,

joka on sinun tehtäväsi kirjoittaa.

Vaikka tuuli tarttuisi siipiin,

ja sade ropisi vasten kasvoja,

juuret ovat syvällä, vahvat ja vakaat,

ne kannattelevat, kun horjutkin.

Älä pelkää haaveilla suurta,

sillä unelmat ovat siemeniä,

jotka kasvavat todeksi, kun niitä hoitaa,

uskolla ja sinnikkyydellä.

Olet enemmän kuin murheesi,

enemmän kuin menneisyytesi varjot,

olet tulevaisuuden lupaus,

ja huominen on täynnä valoa,

jos vain uskallat sen nähdä.

...ja miten on tekijänoikeuden laita? 

--------------

Mitä mieltä olet asiasta? Runohan on "hyvä"

mutta muuten...

Pilvi sai lahjan..